Search results for "Monikielisyys"

Kanadan ulkosuomalaiset suomen kielen ylläpitäjinä

2016

Tutkielmassa tarkastellaan ulkomailla asuvien perheiden kielellisiä valintoja, käytänteitä sekä niiden taustalla vaikuttavia kieli-ideologioita. Siinä keskitytään Kanadassa asuviin ensimmäisen polven ulkosuomalaisiin ja heidän lapsiinsa. Ulkomaille muutettaessa eteen tulee tilanne, jossa oma äidinkieli kuuluu vähemmistöön. Tällöin joudutaan tekemään monia käytännön ja periaatteellisen tason valintoja sen suhteen, mitä kieltä käytetään ja missä tilanteissa. Äidinkielen ylläpitäminen ei välttämättä ole samanlainen itsestäänselvyys kuin aiemmassa kotimaassa. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa, miten ulkosuomalaisten perheiden vanhemmat suhtautuvat suomen kielen ylläpitämiseen ja seuraavalle su…

Lisää taitoja ja mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen: Tavoitteena tasa-arvoisempi ja kielitietoisempi varhaiskasvatus

2021

Kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen monikielistyvässä Suomessa edellyttää entistä kielitietoisempaa varhaiskasvatusta (Puukko ym., 2019). Monikulttuurisuuden kohtaaminen on arvioitu yhdeksi keskeisimmäksi varhaiskasvatuksen tulevaisuuden osaamistaidoksi (Karila ym., 2013), ja monikielisyyden lisääntyminen haastaa ja kannustaa kehittämään entistä sensitiivisempiä, vuorovaikutuksellisia pedagogisia käytänteitä (Karila, 2016). Teimme keväällä 2017 verkkokyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa ja näkökulmia monikielisyyden kohtaamisesta sekä kielitietoisista työskentelytavoista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kysely oli suunnattu monikielisessä lapsiryhmässä ty…

Vozmožnosti ispol'zovaniâ raznyh âzykov v Laplandii : rossijskie turisty v Levi

2010

Pro gradu –työni tutkii venäläisturistien toimijuuden rakentumista monikielisessä turistisessa ympäristössä Levillä. Tavoitteena on selvittää, millainen osa venäjällä on Levin kielirepertuaarissa, millainen kielirepertuaari on haastattelemillani venäläisturisteilla ja miten he arvioivat Levin kielirepertuaaria. Lisäksi tutkin, millaisia arvoja ja funktioita venäläisturistien repertuaarit saavat Levillä. Tutkin työssäni kahta venäläisperhettä, jotka viettivät talvilomaansa Levillä. Työn pääasiallisena aineistona on perheiden kanssa tehdyt teemahaastattelut. Tutkimusta varten on kerätty myös muuta aineistoa, kuten muiden venäläisturistien täyttämät kyselylomakkeet, tutkijan havainnointi sekä …

Finnish teachers as policy agents in a changing society

2018

As policy agents, teachers are involved in representing and reproducing language education policies in their talk, practices and classroom interaction. Contemporary Finland and its education system...

Yhteistyön mahdollisuudet – lukiokoulutukseen valmistava koulutus kielellistyvässä maailmassa

2018

Tassa tutkimuksessa selvitetaan sita, millaisia kasityksia rehtoreilla, opettajilla ja opiskelijoilla on vuorovaikutuksen mahdollistavasta toiminnasta eli yhteistyosta Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (LUVA) ja muun lukiotoiminnan valilla. Edellisen lisaksi tarkastellaan sita, ilmeneeko LUVA-koulutuksessa aineiston perusteella kielenoppimista tukevaa eri kielten limittaista kayttoa (engl.  translanguaging ).  Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu kielenoppimisen kayttopohjaiseen ajatteluun eli siihen, etta oppimisessa tarkeimpana nahdaan kielenkaytto ja vuorovaikutus. Taman artikkelin keskeinen teoreettinen kasite on  translanguaging , joka nahdaan vastakohtana yksikielisyyden …

Investing in indigenous multilingualism in the Arctic

2018

Abstract This article explores the dynamics between language and identity categories and the boundaries produced in a changing multilingual, indigenous context in the Arctic region of Finland. In this moment of transition, indigenous multilingualism has high stakes. It can be a resource for political and economic development but also for management and regimentation, open to winners and losers. Drawing on a longitudinal critical discourse ethnography of producing language and identity categories in the Finnish Arctic, I discuss three circulating discourses relevant for the ways in which indigenous identity boundaries are made to matter, namely strategic, aspirational and affective multiling…

Conditions of commodification : Russian as a transient commodity in an Arctic tourism resort

2022

Abstract Based on an ethnography incorporating interview, linguistic landscape and observational data, this research illustrates how temporary linguistic value is negotiated and how an Arctic tourism destination is made fit for consumption for a specific audience. Set within a tourism resort in the Finnish Arctic during two weeks in Winter when the region habitually receives a large influx of Russian-speaking visitors, we illustrate how Russian is conceptualized as a means of economic practice by stakeholders in the local tourism industry. While some offer services specifically for a Russian-speaking audience as part of a short-term high-risk/high-reward investment, others regard Russian as…

Discussion : Language in nature resource economies

2019

A language socialisation perspective on Swedish immersion in Finland : Students, teachers, and parents as key actors

2022

Abstract This retrospective review applies a language socialisation perspective in examining the findings of a four-year research project on Swedish immersion in Finland. Findings from nine sub-studies within the project are reported with a point-of-view from three key actors’ (teachers, students, and parents) language socialisation processes. Results show that a special feature of immersion teacher socialisation is its continuous attention toward the additive multilingual nature of immersion education, which requires sustained attention to multilingual language use and development. Students in Swedish immersion are socialised into the use of multiple languages in school and act as socialis…

Language ideological landscapes for students in university language policies: inclusion, exclusion, or hierarchy

2022

Many universities in non-English speaking countries have been adopting English as a medium of instruction to internationalize their education. We set out to compare the language policies of a Finnish and a Japanese university using the lens of language ideology – a set of normative beliefs about the social dimension of language. Data were collected from selected documents of the two universities, and analyzed utilizing critical discursive psychology. This social constructionist approach allows mapping out language ideological landscapes – interrelationships among different co-occurring language ideologies – from which students may draw ideas about how they orient themselves towards their pe…