Search results for "Muuttoliike"
showing 10 items of 69 documents
Book review "Interregional migration and public policy in Canada" by Kathleen M.Day and Stanley L. Winer
2013
Etninen moninaistuminen haastaa liikuntatutkimusta ja -politiikkaa
2021
Kansainvälinen muuttoliike on aikamme megatrendi. Globaali työvoiman liikkuvuus, taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, konfliktit sekä ilmastomuutos saavat ihmisiä liikkeelle. Vuosittain Suomeen muuttaa noin 20 000 ulkomaista syntyperää olevaa ihmistä. Tämä vaikuttaa väistämättä liikuntaan ja liikuntapolitiikkaan. nonPeerReviewed
MIGRATION OF THE HIGHLY EDUCATED: EVIDENCE FROM RESIDENCE SPELLS OF UNIVERSITY GRADUATES*
2011
We examine the inter-regional migration of university graduates from 1991 to 2003 in Finland. The results show that time matters: two-years before and during the graduation year the hazard rates of migration increase, and then decrease thereafter. Although university graduates are particularly mobile, we find that most of them do not move from their region of studies within 10 years after graduation. The out-migration, i.e., brain drain, is much higher among graduates in the more peripheral universities than in the growth centers (Helsinki in particular). Migration is also substantially more likely for those studying away from the home region than for those studying at home. peerReviewed
Innovatiivisuus paikallistaloutta uudistavana voimana
2002
"Toivon tiestä tulee tie helvettiin" : Välimeren paperittomat siirtolaiset kiistakysymyksenä Italian politiikassa
2016
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Välimeren paperittomia siirtolaisia Italian politiikassa vuosina 2002–2011. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on Italian senaatin täysistunnoissa käytävien keskustelujen retorinen analyysi, jonka muodostamisessa hyödynnän erityisesti Chaïm Perelmanin argumentaatioanalyysia sekä diskurssitutkija Teun A. van Dijkin näkemyksiä käytetyimmistä topoksista siirtolaisaiheisissa parlamenttidebateissa. Topos-retorinen luenta helpottaa käytetyimpien argumenttien jäsentelyä. Senaatissa käytyjen keskustelujen kronologinen tarkastelu mahdollistaa niiden kytkemisen laajempaan kontekstiinsa. Merkittävät kontekstit käytetylle kielelle ovat ajanjakson aikana yhä tiuk…
Kehitysyhteistyön avulla ei pysäytetä maahanmuuttoa
2017
Kehitysyhteistyötä oikeutetaan usein sillä, että sen avulla voidaan estää muuttoliikkeitä puuttumalla lähtömaiden perimmäisiin ongelmiin. Ajatuksena on, että ihmisten ei tarvitse muuttaa, kun heidän lähtömaansa vaurastuvat ja elinolot kohenevat. Tämän päättelyketjun paikkansapitävyyttä on kuitenkin syytä kyseenalaista. Muuttaminen maasta toiseen vaatii monenlaista pääomaa, minkä vuoksi kaikkein köyhimmät harvoin saavat tähän mahdollisuutta. Kehittyvien maiden väestön vaurastuessa ihmisille muodostuu uusia pääomavaroja, joiden mahdollistamana he lähtevät liikkeelle etsien yhä parempia mahdollisuuksia. Kehitysyhteistyön oikeuttaminen sillä, että se pysäyttäisi muuttoliikkeitä, on täten kyseen…
Keskisen Pohjanmaan amerikansiirtolaisuus vuosina 1893-1945
2008
Tutkimus käsittelee Keski-Pohjanmaan amerikansiirtolaisuutta vuosina 1893−1945. Keski- Pohjanmaa oli Suomen vilkkainta siirtolaisseutua. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millä volyymilla Keski-Pohjanmaan kunnista muutettiin. Suomen virallisen tilaston perusteella on selvitetty jokaisen kunnat vuosittaiset lähtijämäärät. Tilastojen kertoman mukaan Keski- Pohjanmaan alueelta on hahmotettu voimakkaan ja heikon siirtolaisuuden alueet. Siirtolaisten lukumäärää on verrattu mm. kuntien maantieteelliseen sijaintiin sekä asukkaiden äidinkieleen. Vertailukohtana yksittäiselle kunnalle ovat olleet muut Keski-Pohjanmaan kunnat, kun maakunnan tilannetta on peilattu koko Suomesta saatuihin t…
Muuttoliikkeet seutukunnittain
2013
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan muuttoliikkeitä seutukunnittain, hyödyntäen Tilastokeskuksen Suomen henkilö- ja muuttoliiketilastoja vuosilta 2000-2011. Tarkasteluja vasten Suomi on jaettu kuuteen eri seutukuntatyyppiin. Tutkimukset suoritetaan eri ikäluokille ja koulutusasteille, joissa on eroteltu toisistaan kantaväestö, lähtö- ja tulomuuttajat, maahan- ja maastamuuttajat sekä nettomuutto ja muuttotase. Empiria koostuu kuvailevasta osiosta, analyysitarkastelusta ja mallintavasta osiosta. Tulosten mukaan muuttoliikkeet liittyvät tiettyihin elämänkaaren vaiheisiin. Nuoret ja koulutetut muuttavat eniten. Helsingin seudulle, monipuolisille yliopistoseuduille ja alueellisiin keskuk…
Siirtolaisesta kosmopoliitiksi? : identiteetin rakentuminen australiansuomalaisten elämänkerrallisissa tarinoissa
2007
Työperäinen maahanmuutto sekä Suomen huoltosuhde ja työllisyysaste
2012
Tässä tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuton vaikutusta kohdemaan väestölle niin väestörakenteellisesti kuin taloudellisesti. Taloudellisia vaikutuksia esitellään aiempien tutkimusten valossa. Vastaavasti maahanmuuton vaikutusta väestörakenteeseen ja työllisten määrään tutkittiin skenaariolaskennan avulla. Painopiste skenaariolaskelmissa on työperäinen maahanmuutto Suomeen. Laskelmat tehtiin sekä koko Suomen tasolla että aluetasolla käyttäen aluejaotteluna maakuntatasoa. Koko maan kattavat laskelmat pohjautuvat Eurostatin väestöennusteeseen ja alueelliset laskelmat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Väestöennusteen lukuihin lisättiin siten kunkin maahanmuuttoskenaarion mukaiset maahanmuu…