Search results for "NAK"

The images of the Japanese in the Western World

2001

Tutkimuksen avoimuus Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015

2016

Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen esittely

2015

Rinnakkaistallennus ja NoPSA-hanke : Nopea siirtyminen avoimuuteen

2015

'Avointa tiedettä rinnakkaistallentamalla' -seminaarissa Jyväskylän yliopistossa 22.10.2015 pidetty esitys. Avoimen tieteen tutkimusta ja Svenska Handelshögskolanin NoPSA-hanketta esittelevä puheenvuoro. nonPeerReviewed

Rinnakkaistallentamisen kulttuurin edistäminen JSBE:llä

2015

'Avointa tiedettä rinnakkaistallentamalla' -seminaarissa Jyväskylän yliopistossa 22.10.2015 pidetty esitys. Aiheena avoin rinnakkaistallentaminen tutkijoiden näkökulmasta. Puhujana tohtorikoulutettava Jussi Heikkilä Jyväskylän Kauppakorkeakoulusta. nonPeerReviewed

Voiko tieteellisen tiedon jakaminen viedä vankilaan?

2016

Tallenna JYXiin, näy ja vaikuta

2016

Posteri International Open Access Week, Jyväskylä, 22.10.2016

Rinnakkaistallentaminen pähkinänkuoressa

2015

Julkaisun avoimen saatavuus tarkoittaa tieteellisen tiedon vapaata levitystä esteettömästi Internetissä. Tällöin sekä tiedeyhteisöllä että suurella yleisöllä on mahdollisuus lukea, kopioida, tulostaa ja linkittää julkaisua – tietenkin normaalin viitekäytännön rajoissa. (ATT-hanke 2014, 1–4.). Tässä artikkelissa keskitytään julkaisujen avoimuuteen ja erityisesti vihreään avoimuuden linjaan eli rinnakkaistallentamiseen. nonPeerReviewed

Epävarmuuden ja ennustamattomuuden kokemukset tekevät lastensaamisesta entistä kuormittavampaa

2022

Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa. nonPeerReviewed

Peirce i Wittgenstein o życiu znaków

2014

Celem tego artykułu jest zbadanie i porównanie poglądów Peirce'a i Wittgensteina na naturę znaków. Przeprowadzone badanie pokazuje, że istnieją przynajmniej cztery punkty w powyższej kwestii, co do których Peirce i Wittgenstein pozostają zgodni: triadyczna natura znaków, obecność i szczególna rola w naszych dyskursach znaków zdegenerowanych, rola reguł w konstytuowaniu znaczenia znaków, a także niezbywalna rola społeczności w tworzeniu i podtrzymywaniu procesu semiozy. Fakt istnienia znaczących podobieństw w poglądach Peirce'a i Wittgensteina na naturę znaków nie sprawia jednak, że ich koncepcje semiotyczne są identyczne. Koncepcje te opierają się bowiem na odmiennych założeniach np. co do …