Search results for "Narratologia"

Ankkalinna rehdin ja kieron pelin näyttämönä : Aku Ankka -lehden urheilutarinoiden juonirakenteiden tarkastelua

2007

Roland Barthes: parole chiave

2016

L’opera di Roland Barthes (semiologo, saggista, critico letterario fra i principali nel Novecento) è ancora ricca di idee e di modelli per leggere il nostro presente. Questo lessico concettuale prova a ricomporne i pezzi: una trentina di parole chiave con molti rimandi fra loro. I lemmi hanno natura diseguale ma tono analogo, in modo da far emergere la poliedricità di interessi di questo autore e la rigorosità dello sguardo che li attraversa. Il tutto sulla base di un rigoroso principio di fondo: tralasciamo inutili biografismi e torniamo ai testi di Barthes.

Narrative Tools for Games : Focalization, Granularity, and the Mode of Narration in Games

2015

This article looks at three narratological concepts—focalization, granularity, and the mode of narration—and explores how these concepts apply to games. It is shown how these concepts can be used as tools for creating meaning-effects, which are understood here as cognitive responses from the player. Focalization is shown to have a hybrid form in games. This article also explores the different types of narrators and granularities in games, and how these three concepts can be used to create meaning-effects. This is done by discussing examples from several games, for example, Assassin’s Creed III, Skyrim, Fallout: New Vegas, and Civilization.

Kybertekstien narratologia : digitaalisen kerronnan alkeet

2002

Uudet teknologiat ovat avanneet kertomuksille uudenlaisia tiloja ja mahdollisuuksia. Digitaaliset ohjelmoidut tekstit ovat dynaamisia ja vuorovaikutteisia ja luovat tilanteita, joissa tekstin ja lukijan suhde pysyy jatkuvasti epävakaana. Tällaiset kertomukset haastavat itse kertomuksen käsitteen ja pakottavat ymmärtämään sen uusilla tavoilla. Kybertekstien narratologia selvittää miten ja millaiseksi kerronta ja sitä koskeva teoria muuttuu, voi muuttua ja millaiseksi sen ehkä pitäisi muuttua digitaalisessa mediassa. Tämän vuoksi tutkimuksessa risteytetään toisiinsa kaksi heuristista mallia, Espen Aarsethin kybertekstiteoria ja klassinen narratologia. Näin sijoitetaan niin uudet kuin vanhatki…

Fiktiivisen tekijähahmon roolit ja leikki maailmojen välisellä rajalla Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten sarjassa : "Valitettavasti minun täytyy…

2017

Tarkastelen tutkielmassani Surkeiden sattumusten sarja -nimisen lastenkirjasarjan fiktiivisen tekijähahmon, Lemony Snicketin, rooleja sarjan maailman rakentumisen näkökulmasta. Niin Snicket kuin sarjakin ovat Daniel Handler -nimisen materiaalisen tekijän tuotosta, mutta itse kirjoista tämä ei käy ilmi. Snicket ei kuitenkaan ole vain Handlerin salanimi vaan myös kirjojen kertoja ja henkilöhahmo niiden maailmassa. Sarjan annetaan ymmärtää perustuvan Snicketin tutkimustyölle: kirjat ovat fiktiivisiä tutkimusraportteja kolmen orpolapsen epäonnisesta elämästä. Snicket siis on paitsi kertoja myös fiktiivinen tutkija. Tutkimuskysymyksiäni ovat, kuinka Snicketin toiminta kertojana ja tutkijana rake…

"...egy tömegmészárlásról mi értelmes dolgot lehetne elmondani?" : az ábrázolásmód mint történelemkoncepció a holokauszt-irodalomban

2006

Traumaattisista historiallisista tapahtumista kertovissa kaunokirjallisissa teoksissa voidaan nähdä implisiittistä historian kuvausta. Tamás Kisantal lähestyy väitöksessään kaunokirjallisia tekstejä historiallis-filosofisesta näkökulmasta ja soveltaa narratiivisen historianfilosofian metodeja esimerkiksi holokaustiin liittyvän kirjallisuuden tarkastelemiseen. Kisantalin mukaan holokaustin kuvaukseen liittyy eettinen ulottuvuus, joka on yksi tärkeimmistä seikoista historiankuvauksessa. Hän toteaa, että menneisyyttä voi tutkia ainoastaan huomioimalla tämän ulottuvuuden.Kisantal analysoi kaunokirjallisia tekstejä, jotka kuvaavat traumaattisia historiallisia tapahtumia narratiivisen historianfi…

Sankarina aika : keston kuvaaminen Tarmo Koiviston Mämmilässä

2015

Tarkastelen pro gradu -työssäni ajan kuvaamista Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvissa; tutkittavina on neljä albumia: ensimmäinen, vuonna 1978 ilmestynyt Mämmilä – sarjakuvia Suomesta, kuudes Rakennemuutos rassaa (ilmestyi vuonna 1988), www.mammila.fi (2002) ja uusinKiinalainen juttu (2008). Teoreettisena kehikkona olen käyttänyt Gérard Genetten keston (duration) käsitteitä kohtaus (scene), tiivistys (summary), pause (kuvaus) ja ellipsi (ellipsis) sekä näiden lisäksi viidentenä keston kategoriana hidastusta (stretch). Kestokategorioita on tutkittu albumisivun tasolla. Kohtauksiksi olen tulkinnut ajallisesti lyhyehköt tapahtumasarjat, joissa nähdään samat henkilöt samassa tilanteessa ja tilas…

Rajan tiloja : luonnollisuus, luonnottomuus ja epäluonnottomuus 2000-luvun pohjoismaisissa autofiktioissa

2015

Kansakunnan nykykuvat : narratiivinen analyysi suomalaisesta maisemasta kansallisena visuaalisena tilana

2010

Tutkielmassa tarkastellaan, miten kansallisesti määrittyneet, perinteiset suomalaisen maiseman visuaalisen esittämisen tavat suhteutuvat visuaalisiin representaatioihin nykysuomalaisista maisemista, ja millä tavoin nykysuomalaisten maisemien visuaalisen esittämisen tapa eroaa niistä. Lisäksi pohditaan, millaista voisi olla suomalaisen maiseman kansallinen visuaalinen esittäminen nykypäivän lähtökohdista. Kysymystä innoittaa pohdinta siitä, että suomalaisen maiseman kansalliset visuaalisen esittämisen tavat vastaavat etenkin nykyisin harvoin Suomea todellisena visuaalisena ympäristönä, ja että niitä suomalaisen kansakunnan kuvittajina kyseenalaistetaan harvoin. Tutkimusaineistona käytetään s…

Epäkerrottu ja vastakerronta Ben Lernerin romaanissa 10:04

2017

Tutkielman tavoitteena on analysoida henkilökertojan sisäisen maailman esittämistä yhdysvaltalaisen Ben Lernerin romaanissa 10:04 (2014) Gerald Princen epäkerrotun (engl. disnarrated) ja Brian Richardsonin vastakerronnan (engl. denarration) käsitteiden pohjalta. Narratologiassa epäkerrotun käsitteellä tarkoitetaan sellaisia kerrottuja tapahtumia, jotka eivät toteudu kertomuksen tarinamaailmassa, mutta ovat siellä kuitenkin mahdollisia. Vastakerronnalla viitataan puolestaan kerronnan tilanteisiin, joissa kiistetään tai perutaan kertomuksen elementtejä, jotka on siihen asti esitetty tarinamaailmaan kuuluvina. Tässä tutkielmassa epäkerrottua ja vastakerrontaa käsitellään erityisesti henkilöker…