Search results for "OMA"

Perhe kouluviihtyvyyden selittäjänä : haastattelututkimus perheen vaikutuksesta lapsen kouluviihtyvyyteen

2006

CODA-lasten asema kielipoliittisissa ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosina 1993-2010

2013

Lehtinen, Joonas. CODA-lasten asema kielipoliittisissa ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosina 1993–2010. Kasvatustieteen pro gradu -työ. Jyväskylän yliposton kasvatustieteen laitos, 2013. 70 sivua. Kielipoliittisilla päätöksillä on vaikutusta lasten ja nuorten kieli identiteetin kehittymiseen. Varsinkin vähemmistökielten käyttäjien mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään ei ole kovin hyvät. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda julki niitä keinoja, joilla CODA-lapsia asemoidaan kieli- ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä. Tutkimuksessa tarkastelen myös, miten CODA-lasten asema on muuttunut kieli- ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosien 1993–2010 välisenä aikana. Aihetta …

Kaksimodaalinen kaksikielisyys ja sen varhainen kehitys

2018

Kaksikielisten lasten osuus yksikielisiin lapsiin verrattuna on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut selvästi (Paradis, Genesee & Crago, 2011 s. 27). Muutos näkyy lasten parissa työskentelevien eri ammattiryhmien arjessa, mutta myös kaksikielistä kielen kehitystä tarkastelevien tutkimusten selkeänä lisääntymisenä 2000-luvun aikana. Kaksikieliset lapset muodostavat kieli- ja kulttuuritaustaltaan hyvin heterogeenisen ryhmän, mikä asettaa erilaisia haasteita sekä lasten parissa työskenteleville ammattiryhmille että aihetta käsittelevälle tutkimukselle. peerReviewed

Perfektiivisen aspektin esiintyminen suomalaisessa viittomakielessä

2012

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani perfektiivisen aspektin esiintymistä suomalaisessa viittomakielessä. Perfektiivisellä aspektilla tarkoitetaan rajattua tapahtumaa, jossa jokin toiminta on päättynyt tai loppuun suoritettu. Keskityn tutkielmassani kolmeen viittomaan: JO, VALMIS ja LOPPU. Rissanen on esittänyt näillä viittomilla voitavan ilmaista perfektiivistä aspektia suomalaisessa viittomakielessä. Suomalaisessa viittomakielessä esiintyvän perfektiivisen aspektin syvällisemmän tarkastelun puutteen vuoksi tutkielmani keskeisenä tavoitteena on selvittää, että ilmaistaanko viittomilla JO, VALMIS ja LOPPU perfektiivistä aspektia ja millaisissa tilanteissa ja viittomajärjestyksissä se voi t…

English in interpretation to Finnish Sign Language : the forms and functions of chaining sequences in educational interpreting

2017

Tässä tutkimuksessa selvitettiin ketjutusta (chaining) kieleilyn (languaging) käytänteenä viittomakielen tulkkauksessa. Tutkimuskysymyksinä esitettiin, mitä semioottisia resursseja viittomakielen tulkit käyttivät englantia sisältävissä ketjutussekvensseissä sekä mitä funktioita em. sekvensseillä oli. Tutkimuksessa tuotettiin yksityiskohtaista kuvausta autenttisesta aineistosta. Tutkimuskohteena oli kolme englannin kielestä suomalaiselle viittomakielelle tulkattua korkeakoululuentoa. Luennot videoitiin ja niistä paikannettiin ne kohdat, joissa tulkkeessa esiintyi englantia. Nämä kohdat annotoitiin käyttäen ELAN-annotointiohjelmaa. Englantia sisältävät ketjutussekvenssit jaoteltiin muodon ja …

Osoitukset kielen ja eleiden rajapinnalla

2013

Tutkielmassa tarkastellaan etusormiosoituksia ja niiden asemaa kielellisinä yksikköinä ja eleinä. Tutkielma on aineistoesimerkein havainnollistettu kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään, miten osoituksia on tulkittu eletutkimuksessa ja viitottujen kielten tutkimuksessa, ja onko näissä tulkinnoissa yhtäläisyyksiä. Tutkielmassa keskitytään prototyyppiseen osoitusmuotoon, etusormiosoitukseen. Eleiden tutkimuksessa McNeill on esitellyt käsityksen, jossa eleet määritellään puheen eli kielen läsnäolosta riippuvaisena jatkumona. Koska viitottujen kielten suhde eleisiin ei ole jatkumoajattelussa aivan ongelmaton, lähestytään ajatusta tässä tutkielmassa kriittisesti. Eleiden ja kielen rajaa pohdita…

Englannin kieli viittomakielisten arjessa

2013

Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä on oikeus saada opetusta viittomakielellä. Koulutuksen tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Paljon on panostettu siihen, että viittomakielinen kielivähemmistömme voi käyttää viitottua kieltä ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Suomen kielen opetukseen on satsattu, mutta englannin kielen oppimisen tutkimukseen ja opetuksen kehittämiseen ei ole ollut juurikaan resursseja. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin, miten ja missä suomalaista viittomakieltä käyttävät kohtaavat ja käyttävät englannin kieltä arjessaan. nonPeerRev…

Suomi viittomakielisten toisena kielenä : verbirektioiden viidakossa.

2001

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

2014

Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista ainakin toinen on kuuro viittomakielinen. Näin ollen kuulevilla lapsilla on mahdollisuus oppia luonnollisesti suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä perhepiirissä. Monikieliset perheet ovat jo monelle tuttu, mutta miten monikielisyys näkyy ja toteutuu viittomakielisessä perheessä? Entä miten lapset vaihtavat kieltä kesken ilmauksen tai puheen? Pro gradu tutkielmamme viittovan perheen monikielisyydestä keskittyi näihin kysymyksiin. nonPeerReviewed

Viittomakielistä työvoimaa, ole hyvä!

2011

Tässä artikkelissa pohditaan työelämän kielitaitoa viittomakielisten näkökulmasta. Millainen kielitaito viittomakielisillä on ja millaista kielitaitoa heiltä vaaditaan työpaikalla? Näihin kysymyksiin ei ole olemassa yksinkertaisia vastauksia, sillä työssä käyvien kuurojen kielitaidosta ei ole olemassa tutkimustietoa. Pelkällä viittomakielellä pärjää nykyään kuitenkin vain harvassa työpaikassa. Viittomakieliset kohtaavatkin edelleen ennakkoluuloja työpaikoillaan, mutta kehitys on kuitenkin menossa myönteisempään suuntaan. nonPeerReviewed