Search results for "OMA"

Ilmaistaan eleillä : suomalaisen viittomakielen tulkkiopiskelijoiden eletarinat

2017

Tämän tutkielman aiheena on eleet. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka viittomakielen tulkkiopiskelijat pelkästään eleitä käyttämällä kertoivat nähdyn animaatiofilmin tapahtumat, ja millaisia eleitä sen kerronnassa käytettiin. Opiskelijat kertoivat saman animaatiofilmin tapahtumat kahdesti. Ensimmäisiä tuotoksia kertoessaan opiskelijoilla ei ollut viittomakielen taitoa, mutta toisella kerralla heillä oli viittomakielen opintoja jo takanaan. Näitä eri kerroilla tuotettuja tarinoita verrataan toisiinsa. Teoriataustana on puhekieleen pohjautuva eleiden tutkimus, ja sieltä McNeillin (1992) ja Kendonin (2004) ajatus eleiden merkittävyydestä osana kieltä ja kommunikointia. Aineiston analysoinnissa…

Fixed and NOT free : Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective

2017

This squib investigates the order of the main clausal constituents in verbal-centered clauses in Finnish Sign Language (FinSL). With the help of the frequencies calculated from narratives included in the recently compiled FinSL corpus, the study suggests that the order of the main constituents in FinSL clauses is more fixed than has been claimed in a previous study. With intransitive and transitive clauses with a Type 1 or Type 2 verbal predicate, the study shows that their internal structures strongly favor the orders SV and AVP, respectively, although both S/A and P core arguments are often left lexically unexpressed. Concerning Type 3 verbal predicates, the study shows that they most typ…

Saavutettavuutta kaikille? : viitottujen verkkotekstien laatu ja käytettävyys viittomakielten elinvoimaisuuden ja kielenoppimisen näkökulmasta

2022

Viime aikoina on keskusteltu viittomakielisten ja viittomakielelle tulkattujen verkkotekstien laadusta. Viittomakieliset ovat kokeneet, että viitottujen verkkotekstien laatu vaihtelee paljon. Viitottuja verkkotekstejä käytetään monissa paikoissa kielenopetustyössä, kirjastoissa ja eri medioiden saavutettavuuden kehittämistyössä. Käsittelin maisterintutkielmassani (2021) viitottujen verkkotekstien laatua tekstien käytettävyyden ja kieliasiantuntijoiden näkökulmista. Millainen rooli on kuuroilla, äidinkielisillä kieliammattilaisilla, kääntäjillä ja tulkeilla pienissä viitotuissa vähemmistökielissä? nonPeerReviewed

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa

2019

Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei aiemmin ole ollut yhtenäisiä, teoreettisesti määriteltyjä kuvauksia viittomakielen taidon kehittymisestä. Nyt kehitetyissä taitotasokuvaimissa ja arviointikriteereissä viittomakielen taito on kuvattu kuusiportaisella asteikolla kolmessa eri osataidossa: viittomakielen ymmärtämisessä, viittomakielen itsenäisessä tuottamisessa ja viittomakielisessä keskustelussa. Kuvaimia ja kriteereitä voidaan soveltaa eri käyttötarkoituksiin, kuten kielen opetukseen, kielitaidon a…

Viittomakielen merkitys eheän identiteetin rakentamisessa

2018

Esittelemme tässä artikkelissa toisen kirjoittajan, Juhana Salosen, elämää autoetnografisesta näkökulmasta. Salonen on viittomakielinen kuuro, joka on kärsinyt nuoruudessaan vakavista psyykkisistä ongelmista epävarman identiteettinsä ja puutteellisten sosioemotionaalisten taitojensa vuoksi. Toinen artikkelin kirjoittaja Syväoja on kuuleva psykiatri ja Salosen äiti. Autoetnografisen tutkimuksemme tavoitteena on keskustella avoimesti Salosen elämästä sekä yhdistää sosiokulttuurinen ja lääketieteellinen näkökulma lähemmäksi toisiaan. Tutkimuksemme osoittaa, että yhteiskunnan olisi tärkeää tarkastella viittomakielisten kuurojen ja heidän elämäänsä läheltä nähneiden henkilökohtaisia kokemuksia. …

Finding an identity and social-emotional skills

2015

In this article the researchers present an auto-ethnographic study of the first presenter´s life. Salonen is a Deaf person who suffered severe psychological problems in his youth because of uncertainty about his identity and a lack of social-emotional skills. Syväoja is a hearing psychiatrist and she is also Salonen's mother. The purpose of this research is to discuss openly Salonen´s life. An auto-ethnographic approach allows a cross-cultural combination of socio-cultural and medical views, and the researchers, reporting their experiences from their personal perspectives, consider Salonen´s life from these two main angles: the socio-cultural (Deaf identity, Deafhood, sign language) and the…

Suomalaisen viittomakielen rakenteen ja tilankäytön oppiminen vieraana kielenä

2005

Maisteriksi viittomakielestä : 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen

2017

Tavu ja lause : tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä

2009

Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen kieliopista. Etenkään lauseoppia ei ole suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa kartoitettu. Työn aihepiiri lienee omiaan saattamaan monet turhautuneisuuden tilaan. Kielioppi on monelle kouluajoilta tuttu kirosana, ja esimerkiksi tavusta keskustelu viitotun kielen yhteydessä voi ehkä vaikuttaa alkavan houretilan oireelta. Pohjimmiltaan tutkimuksessani on kuitenkin kyse hyvin yksinkertaisista asioista: Miten mitata viittomien pituutta ja miten viittomat järjestyvät su…

Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä

2014

Semanttiset roolit ovat kielentutkijoiden työkaluja tekojen ja niiden osallistujien analysointiin. Rooleja erotellaan niillä olevien ominaisuuksien mukaan, ja eri kielillä on ominaiset tapansa merkitä semanttisia rooleja. Tämän työn mielenkiinto kohdistuu vastaanottajarooliin. Vastaanottajarooli esiintyy tyypillisesti lauseessa, jossa on kolme osallistujaa: agentti, vastaanottaja ja teema. Semanttisesti kyseessä on siirtotapahtuma, jonka aikana teeman omistajuus tai hallinta muuttuu vastaanottajalle. ’Antaa’ ja ’lähettää’ ovat prototyyppisesti vastaanottajan vaativia merkityksiä. Roolien merkintää suomalaisessa viittomakielessä on tutkittu eniten transitiivisista lauseista. Tämä tutkielma t…