Search results for "OMA"

Kieliopilliset sidoskeinot kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä

2012

Puhutuissa kielissä sidoksisuutta voidaan muodostaa erilaisin kieliopillisin ja leksikaalisin sidoskeinoin, jotka yhdistävät tekstissä esiintyvät lauseet toisiinsa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaisia kieliopillisia sidoskeinoja suomalaisessa viittomakielessä voi esiintyä, sillä suomalaisessa viittomakielessä tekstilingvistiikan tutkimus on ollut vähäistä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi pääosin Trevor Johnstonin ja Adam Schembrin esitykset viittomakielissä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tämän lisäksi muiden tutkijoiden, kuten Elizabeth Winstonin, esitykset sidosteisuudesta tukivat teorian rakentamista. Kieliopillisia sidoskeinoja ovat referent…

Raising the Profile of Sign Language Teachers in Finland

2016

Sign language teaching in Finland has a long history. In contrast, sign language teacher training programs and research into the sign languages of Finland both know a short history. Due to this contrast, the field of sign language teaching nowadays can be seen as the ‘Wild West’. Till today, teachers from different backgrounds do teach sign language. We do not have a clear picture of what knowledge or competencies are expected from these teachers. In this article we would like to share our opinions about what the profile of a sign language teacher could look like in order to raise and advance the discussion and improve the quality of sign language teaching in Finland. nonPeerReviewed

Phonetische Aspekte einer Didaktik der Finnischen Gebärdensprache als Fremdsprache

2004

Suomalaista viittomakieltä opetetaan yhä enemmän kuuleville. Tämän seurauksena on syntynyt tarve kehittää viittomakielen opetuksen metodeja sekä kouluttaa viittomakielen opettajia. Bertold Fuchsin väitöstutkimus selvitti, miten viittomakielen kielitieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää viittomakielen opetuksen kehitettäessä. Tutkimus keskittyi viittomakielen taidon foneettiseen osa-alueeseen, toisin sanoen käsien, pään ja kehon liikkeiden muotoon. The aim of this study is to develop the phonetic aspects of teaching Finnish Sign Language (FinSL) as a foreign language. Like pronunciation as a part of spoken language proficiency, articulation, i.e. the exact form of the movements of the par…

Merkittävät oppimiskokemukset viittomakielentulkin ammatillisessa kehityksessä

2000

Vauhti- ja taukosujuvuus suomalaisessa viittomakielessä

2018

Tämän maisterintutkielman aiheena on sujuvuus suomalaisessa viittomakielessä. Puhuttujen kielten osalta aihetta on tutkittu runsaasti, mutta viitottujen kielten puolella sitä on lähinnä sivuttu esimerkiksi kielitaitoon liittyen. Työ pilotoi sujuvuuden tutkimusta suomalaisessa viittomakielessä. Sujuvuutta käsitellään työssä rajatusti vain tuotetun viittomisen näkökulmasta, ja sitä mitataan käyttäen temporaalisista parametreista vauhtia ja taukoja. Aineistona on suomalaisen viittomakielen CFINSL-korpuksesta sekä vastaavasta oppijan korpuksesta kerättyä monologista viittomista yhteensä viideltä informantilta. Mukana on kaksi natiivia viittomakielistä sekä kolme vieraskielistä viittomakielen kä…

Viittova monikielinen lapsi : vanhempien kokemuksia viittomakielisen lapsen monikielisyydestä resurssina

2012

Työni tutkii viittomakielisen monikielisen perheen vanhempien kokemuksia perheensä ja lapsensa monikielisyydestä. Tavoitteena on selvittää, miten monikielisyyden resurssi ilmenee viittomakielisessä perheessä, jossa käytetään kahta eri viittomakieltä sekä kuinka vanhemmat kokevat perheensä monikielisyyden arjessa. Työn pyrkimyksenä oli saada vanhemmat reflektoimaan itseään heidän omien kokemustensa kautta ja antaa tukea lisäämällä vanhempien tietoisuutta perheensä monikielisyydestä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Bronfenbrennerin (1979) luoma ekologinen kehitysmalli. Ekologisessa teoriassa lapsen kasvuympäristö koostuu eritasoisista, sisäkkäisistä tasoista. Bronfenbrenner jakaa …

Lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointi kielen asemaa tukemassa

2023

Lasten kielitaidon ja kielen kehityksen arviointi ja seuranta on tärkeää monesta eri syystä niin yksittäisen lapsen ja perheen kuin laajemmin kieliyhteisön ja kielen tutkimuksen kannalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointia. Artikkelissa tuomme esiin lasten viittomakielen taidon arviointiin vaikuttavia tekijöitä sekä asioita, joita arvioinnin toteutuksessa on otettava huomioon. Esittelemme lyhyesti myös suomalaisen viittomakielen arviointiin kehitettyjä arviointimateriaaleja. Lisäksi pohdimme lasten viittomakielen taidon arvioinnin mahdollisia vaikutuksia viittomakielten asemaan Suomessa. nonPeerReviewed

Viittomakielentulkki kuuron lapsen vuorovaikutustilanteissa

2000

Viittomakieli ja viittomakieliset Jyväskylän yliopistossa

2013

Jyväskylän yliopisto on Suomen ainut yliopisto, jossa viittomakieli on oppiaineena ja jota voi opiskella tohtorin tutkintoon saakka. Viittomakielen opetus alkoi ensin kurssimuotoisena. Vuonna 1992 alkoivat viittomakielen perusopinnot, 1998 aineopinnot ja 2004 syventävät opinnot. Opettajakoulutuslaitoksen puolella alkoi 1998 viittomakielinen luokanopettajakoulutus, jossa on opiskellut noin 30 viittomakielistä opiskelijaa. Viittomakielen oppiaineeseen otetaan nykyisin pää- ja sivuaineopiskelijoita keskimäärin joka toinen vuosi. Jyväskylän yliopistoon on muodostunut pieni viittomakielinen akateeminen yhteisö ja viittomakieli on tuttu näky yliopiston kampuksella. Viittomakielisten opiskelijoide…

Viittomakielentulkin katsekontakti asioimistulkkauksen siirtymätilanteissa : multimodaalinen näkökulma

2016

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten viittomakielentulkki välittää vuorovaikutusta asioimistilantees-sa, jossa osallistujat ovat liikkeessä. Viittomakielentulkkauksessa katsekontaktilla tulkin ja viittovan asiak-kaan välillä on ratkaiseva merkitys tulkatun viestin saavutettavuuden ja välittymisen kannalta. Tästä syystä liikettä sisältävä tilanne herättää mielenkiintoa selvittää tulkkauksen edellytyksiä tällaisessa tilanteessa: Millainen konteksti liikettä sisältävä vuorovaikutustilanne on viittomakielentulkkaukselle? Mitä keinoja tulkki käyttää saadakseen ja ylläpitääkseen katsekontaktin viittomakielisen osallistujan kanssa? Vastaan näihin kysymyksiin tarkastelemalla vuorovaikutust…