Search results for "PPI"
showing 10 items of 7396 documents
"Joo kotona tee opiskele relevant vocab" : monikielisyys amerikkalaisilla suomen tunneilla
2014
Maisterintutkielma tarkastelee monikielisiä käytänteitä amerikkalaisen yliopiston suomen kielen tunneilla. Aineisto koostuu kolmesta nauhoitetusta suomentunnista. Osallistujia ovat neljä amerikkalaista suomen alkeisoppijaa, ryhmän opettaja ja opetusassistentti (tutkija itse). Tutkielmassa analysoidaan monikielisyyden funktioita suomen oppitunneilla ja sitä, miten kielenopiskelukonteksti vaikuttaa suomen tuntien kielellisiin käytänteisiin. Tutkielmassa luodaan katsaus monikielisyyden tutkimukseen sekä ensikielen käyttöön vieraan ja toisen kielen opetuksessa. Tutkielma sijoittuu koodinvaihdon tutkimuksen viitekehykseen, mutta keskiössä ovat osallistujien monikieliset resurssit. Lisäksi tutkim…
Kielitaito ja psykolingvistiset taidot suomi toisena kielenä -lukemisen ja -kirjoittamisen selittäjinä
2022
The study investigated young learners of Finnish as L2 from Russian-speaking families mostly in grades 3–6 in Finnish-medium schools. 169 pupils completed language tests in Finnish and Russian, and psycholinguistic measures of basic linguistic processes related to phonological awareness, retrieval of words from memory, and working memory. The study examined to what extent linguistic and psycholinguistic skills predict learners’ Finnish L2 reading and writing. Regression analyses indicated that psycholinguistic factors (particularly processing Finnish phonemes) accounted for about 34% of variance in L2 reading and 38% in writing, whereas measures of language skills, mostly L2 skills (e.g., d…
Study in children with reading disabilities and familial risk for dyslexia and Russian second-language
2013
Work-related language learning trajectories of migrant cleaners in Finland
2017
Cleaning is often the survival employment that migrants can get in their new home country. Ideally, the workplace can be a site for integration and language learning. This article explores how two migrants working as cleaners in Finland narrate their work-related Finnish language learning trajectories. The research is designed by applying nexus analysis (Scollon & Scollon, 2004), which focuses on social action in the intersection of interaction order, participants’ life experiences, and discourses in place. The social action in focus here is investment (Darvin & Norton, 2015), which means a commitment to developing language skills to achieve one’s aspirations. The article also analy…
Käyttötaajuus ja tarkkuus toisen kielen kehityksessä
2022
The path of learning a new language must find a route between the need to express oneself and the desire to do so accurately. The article discusses this relationship between learning to use various constructions and getting them right. The pseudolongitudinal data consist of about 1200 texts written by young and adult learners of Finnish as a second language, assessed to represent the functionally determined Common European Framework of Reference (CEFR) levels A1–C2. The results are sifted from a large number of studies which have followed the use and accuracy of a given construction in these texts. The results show that an increase of use often precedes an improvement in accuracy at the nex…
Oppiiko ulkomaalainen harjoittelija työyhteisössä suomen kieltä?
2013
Artikkeli käsittelee vuonna 2012 toteutettua laadullista tapaustutkimusta ulkomaalaisen opiskelijan harjoittelusta työyhteisössä. Tutkimuksen kohteena oli satakuntalainen keskisuuri yritys ja tapauksena tarkasteltiin aasialaistaustaisen liiketalouden opiskelijan kolmen kuukauden harjoittelujaksoa yrityksessä. Tässä artikkelissa tarkastelun kohteena ovat erityisesti kielenvalinta eri tilanteissa, suomen kielen merkitys työyhteisöön sosiaalistumisessa ja harjoittelijan suomen kielen oppiminen. Julkaistu versio/Published PDF nonPeerReviewed
Koloratiivirakenteen kehitys itämerensuomalaisissa kielissä
2020
[Johdanto] Koloratiivirakenne on laajalti itämerensuomalaisissa tunnettu omaleimainen kahden verbin muodostama konstruktio, jossa semantiikka ja syntaksi nivoutuvat toisiinsa. Neutraali verbi nimeää toiminnan (esim. mennä) ja koloratiivinen verbi kuvaa sitä tarkemmin (esim. körötellä). Rakenne voidaan jakaa neljään tyyppiin sillä perusteella, missä järjestyksessä ja muodossa verbit ovat (ks. myös Hamunen 2017: 103). A: neutraali verbi infinitiivissä ja koloratiivinen verbi finiittisenä, esim. mennä körötteli. B: koloratiivinen verbi finiittisenä ja neutraali verbi infinitiivissä, esim. körötteli mennä. C: neutraali verbi finiittisenä ja koloratiivinen verbi finiittisenä , esim. meni körötte…
Iso apu meille ja muille
2005
Kirja-arvio Hakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja Riitta & Alho, Irja (toim.): Iso suomen kielioppi peerReviewed
UTTAL AV S2-FINSKA MED FOKUS PÅ SVENSKSPRÅKIGA TALARE
2016
I undersökningen analyseras 11 inföddliknande S2-talares uttal av finska. Sex av talarna har finlandssvenska som S1, fem av talarna har sverigesvenska, tyska, franska, ryska resp. spanska som S1. Talarnas uttal undersöktes dels genom ett test med finskspråkiga lyssnare (n=93), dels genom att S2-talarnas uttal jämfördes akustiskt med uttalet hos talare med finska som S1. Vidare jämfördes de finlandssvenska talarnas uttal av finska och svenska. Resultaten visar att finlandssvenska talare skiljer sig som grupp från infödda finskspråkiga talare och från talare med ett annat S1 än finlandssvenska. De flesta finlandssvenskar bröt mycket svagt. Stavelselängderna och intonationen i långa ord orsaka…