Search results for "Perussuomalaiset"
showing 10 items of 12 documents
Hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskurssit neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991–2019
2020
Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. Tarkastelemme erityisesti vaaliohjelmissa tuotettuja kansalaisen poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä kansalaisen ja valtion välistä oikeudellinen sidettä ja sen legitimointia. Tarkastelemme puolueiden hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista käytävän kamppailun viitekehyksessä. Kansalaisuustulkinnat ohjaavat yhteiskuntapolitiikkaa ja esimerkiksi määritelmät kansalaisten tarpeista vaikuttavat palvelurakentee…
The Inclusion and Exclusion of Europe as a Discursive Strategy in Populist Political Rhetoric
2014
In recent decades global cultural flows and the movement of people within and across the borders of the EU have diversified Europe by increasing the inner pluralism of European societies. At the same time European societies have faced the rise of diverse nationalist and populist movements and political parties. These movements and parties have criticized the increasing diversity in Europe, finding faults especially in the EU integration process, current immigration policies, and the consequent development of multi- and intercultural societies. In current populist discourse, ‘borderlessness’ and the transformation of the current cultural, symbolic, and societal borders are often objected or …
Poliittinen puhe kansalaisuudesta on usein puhetta palvelujärjestelmästä
2021
Kansalaisuuden käsitteellä on tehty politiikkaa suomalaisten puolueiden ohjelmissa jo 1800-1900-lukujen taitteesta alkaen. Eduskuntavaaliohjelmat ovat yksi areena, jossa puolueet määrittelevät neljän vuoden välein kansalaisuutta ja julkisen vallan suhdetta kansaan. Samalla puolueet luovat arvoihin perustuvia odotuksia siitä, millaisia kansalaisten tulisi olla. Kansalaisuuden kautta määrittyvät myös yhteiskuntapolitiikan sisällöt, sillä tulkinnat kansalaisista ja heidän tarpeistaan ohjaavat palveluiden ja etuuksien kokonaisuutta hyvinvointivaltiossa. nonPeerReviewed
Populismin evoluutio Suomessa
2019
European culture, history, and heritage as political tools in the rhetoric of the Finns Party
2019
Various studies have indicated how notions and (mis)interpretations of national history, heritage, and culture are utilized by diverse populist and extremist political parties in Europe. However, scholars have less explored how the idea of a common European history, heritage, and culture are used by these parties to justify their xenophobic, anti-immigration, anti-globalization, and monoculturalist political attitudes and the defense of ‘us’. This chapter focuses on this question by examining the political rhetoric of the Finns Party, the core populist party in Finland. The data consists of selected texts discussing broadly the topics of the EU, Europe, nation, identity, and/or culture, pub…
Populism on the loose
2018
Populismitutkimus on pääosin keskittynyt etsimään populismia määrittäviä yhteisiä piirteitä tai hahmottamaan populismia sosiaalisena logiikkana. Tässä kirjassa tarkastellaan populismin sisäisiä eroja. Populismi vaihtelee ensinnäkin kulttuurikontekstin mukana. Populistiset liikkeet ovat jopa yhteiskunnallisesti samankaltaisissa maissa, kuten Pohjoismaissa, yleensä varsin erilaisia. Toiseksi populismiin vaikuttavat merkittävästi sellaiset muuttujat kuin sukupuoli, luokka ja uskonto. Ja kolmanneksi populismin käsite sinänsä ”irti” tavalla, johon sopii Ernesto Laclaun populismiteoriasta tuttu termi ”kelluva merkitsijä”. Tämän kirjan otsikko, ”Populism on the loose”, viittaa yhtä aikaa kahteen e…
"Kansan asialla" : argumentaatioanalyysi Perussuomalaisten vuosien 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaliohjelmien kansa-retoriikasta
2015
Tässä tutkimuksessa tutkimusteemaksi on valittu Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmissaan esittämät kansan määrittelyt ja niiden ilmeneminen ja vertaileminen puolueen eri eduskuntavaalien kesken. Tutkimuksessa on kolme ensisijaista tutkimuskysymystä: millaisia merkityksiä puolue antaa valituille kansa-teemoille eduskuntavaaliohjelmissaan, millaista poliittista toimijuutta tämän kautta luodaan ja millaisia muutoksia kolmen eri eduskuntavaaliohjelman kansatematiikassa esiintyy. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on argumentaatioanalyysi eli kolmiportainen lukutapa, jossa aineistoa analysoidaan inkluusion ja ekskluusion, suomalaisuuden konstruktion ja tilan politiikan tematiikan näkökulmasta. …
Halla-aho ja Huhtasaari : populismin kahdet kasvot?
2021
Vuonna 2020 ilmestyi politiikan toimittajien kirjoittamana kaksi kirjaa perussuomalaisten näkyvimmistä toimijoista, puheenjohtaja Jussi Halla-ahosta ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaaresta. Kummastakaan ei aiemmin ole laajempaa esitystä kirjoitettu, joten ne ovat sikäli tervetulleita. Kummastakin teoksesta jää silti lukijalle hieman hajanainen kuva. nonPeerReviewed
Myötäsukaisesti Perussuomalaisista
2022
Poliittisen konsensuksen tuho : Helsingin Sanomien pääkirjoitusten perussuomalaisia käsittelevät diskurssit vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan ja ni…
2014
Perussuomalaiset sai suuren voiton vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja puolueen suosio kasvoi gallupeissa jo pitkään ennen vaaleja. Edellisissä vaaleissa vuonna 2007 perussuomalaisten kannatus oli 4,1 prosenttia. Vuonna 2011 kannatus nousi 19,1 prosenttiin. Kasvua oli siis 15 prosenttiyksikköä. Vaalien jälkeen median oli pakko muuttaa suhtautumistaan puolueeseen, koska aikaisemmin marginaalinen ryhmä oli nyt muuttunut vakavasti otettavaksi poliittiseksi voimaksi, yhdeksi neljästä suuresta puolueesta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää diskurssianalyysin keinoin, millaisen kuvan Suomen suurin valtakunnallinen media Helsingin Sanomat antaa pääkirjoituksissaan perussuomalaisista suureen v…