Search results for "Pikajuoksu"
showing 10 items of 20 documents
Sprint mechanics evaluation using inertial sensor-based technology: A laboratory validation study.
2018
Advances in micro-electromechanical systems have turned magnetic inertial measurement units (MIMUs) into a suitable tool for vertical jumping biomechanical evaluation. Thus, this study aimed to determine whether appropriate reliability and agreement reports could also be obtained when analyzing 20-m sprint mechanics. Four bouts of 20-m sprints were evaluated to determine whether the data provided by a MIMU placed at the lumbar spine could reliably assess sprint mechanics and to examine the validity of the MIMU sensor compared to force plate recordings. Maximal power (P0), force (F0), and velocity (V0), as well as other mechanical determinants of sprint performance associated with the force-…
Changes in sprint performance and sagittal plane kinematics after heavy resisted sprint training in professional soccer players
2019
Background Sprint performance is an essential skill to target within soccer, which can be likely achieved with a variety of methods, including different on-field training options. One such method could be heavy resisted sprint training. However, the effects of such overload on sprint performance and the related kinetic changes are unknown in a professional setting. Another unknown factor is whether violating kinematic specificity via heavy resistance will lead to changes in unloaded sprinting kinematics. We investigated whether heavy resisted sled training (HS) affects sprint performance, kinetics, sagittal plane kinematics, and spatiotemporal parameters in professional male soccer players.…
Sadan metrin lajianalyysi: erityisesti biomekaniikka ja valmennuksen ohjelmointi
2010
Okkonen, Olli. Sadan metrin lajianalyysi: erityisesti biomekaniikka ja valmennuksen ohjelmointi. Valmennus- ja testausoppi, VTE.A008. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, s. 66. 2009. Biomekaniikka. Sadan metrin juoksu voidaan jakaa ainakin neljään vaiheeseen: telinevaihe, kiihdytysvaihe, maksiminopeuden vaihe ja hidastumisvaihe. Telinevaiheen voimantuottoaika hyvillä pikajuoksijoilla on yleensä 310 370 ms, josta etujalka osallistuu voimantuottoon lähes koko ajan ja takajalka noin 120 180 ms. Eri tutkimuksissa etujalan polvikulman keskiarvoiksi on saatu 89 111 ° ja takajalan 118 136 °. Hyvien ja keskitason juoksijoiden polvikulmissa valmiit-asennossa ei ole huomattu olevan merk…
A Kinematic Analysis of Three Best 100 m Performances Ever
2013
The purpose of this investigation was to compare and determine the relevance of the morphological characteristics and variability of running speed parameters (stride length and stride frequency) between Usain Bolt’s three best 100 m performances. Based on this, an attempt was made to define which factors determine the performance of Usain Bolt's sprint and, therefore, distinguish him from other sprinters. We analyzed the previous world record of 9.69 s set in the 2008 Beijing Olympics, the current record of 9.58 s set in the 2009 Berlin World Championships in Athletics and the O lympic record of 9.63 s set in 2012 London Olympics Games by Usain Bolt. The application of VirtualDub Programme …
Specific distribution of cross-sectional area in each hamstring muscle of sprint runners and relationship between those and sprint performance
2018
The purpose of the present study was to examine characteristics of muscle anatomical cross-sectional area (CSA) for different regions from proximal to distal parts of each muscle of the hamstring muscles in high-level sprinters, and to examine the relationship with those and the sprint performance. The CSA of the semitendinosus (ST), semimembranosus (SM), biceps femoris long head (BFL) and biceps femoris short head (BFS) at the four different region of hamstring muscles for twenty sprinters (SPRINT) and twenty healthy male control subjects (CTRL) were measured by using B-mode ultrasonography. The measured regions were divided into four parts from proximal to distal parts (PRO1, PRO2, DIS2, …
Reaktioaika ja lihasaktiivisuus pikajuoksun lähdössä
2011
Tehostetun voimaharjoittelun vaikutus 40 - 85 -vuotiaiden miesveteraanipikajuoksijoiden nopeus- ja maksimivoimaan sekä juoksunopeuteen
2013
TIIVISTELMÄ Tehostetun voimaharjoittelun vaikutus 40 - 85 -vuotiaiden miesveteraanipikajuoksijoiden nopeus- ja maksimivoimaan sekä juoksunopeuteen Marko Kulppi Fysioterapian pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, terveystieteiden laitos Kevät 2013 51 sivua Ohjaajat: Professori Ari Heinonen ja LitT Marko Korhonen, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko aiempaan harjoitteluun lisätyllä tehostetulla voimaharjoittelulla vaikutusta miesveteraanipikajuoksijoiden nopeus- ja maksimivoimaan sekä juoksunopeuteen. Aineisto oli osa laajempaa veteraaniurheilijatutkimusta. Tutkimukseen osallistui 83 vapaaehto…
Pikajuoksun, pituushypyn ja korkeushypyn taitotaso ja siihen vaikuttavat tekijät peruskoulun 9-luokkalaisilla
2000
Voima- ja nopeusharjoittelun vaikutus 40-85-vuotiaiden pikajuoksijoiden sääriluun mineraalimäärään, -tiheyteen ja geometrisiin ominaisuuksiin
2008
Suominen, Tuuli 2008. Voima-nopeusharjoittelun vaikutus 40–85-vuotiaiden pikajuoksijoiden sääriluun mineraalimäärään, -tiheyteen ja geometrisiin ominaisuuksiin. Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 91 s. Intensiivisen voima- ja iskutyyppisen harjoittelun on todettu olevan tehokas tapa lisätä luumassaa ja parantaa luun geometrisia ominaisuuksia nuoruusiässä sekä mahdollisesti myös aikuisiässä. Iäkkäille tehdyistä tutkimuksista suurin osa on tehty naisille ja tutkimusten painopiste on ollut väestöryhmässä, jossa fyysinen aktiivisuus ja luuntiheyden lähtötasot ovat olleet alhaiset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 20 viikon progr…
Individual Sprint Force-Velocity Profile Adaptations to In-Season Assisted and Resisted Velocity-Based Training in Professional Rugby
2020
We tested the hypothesis that the degree of adaptation to highly focused sprint training at opposite ends of the sprint Force-Velocity (FV) spectrum would be associated with initial sprint FV profile in rugby athletes. Training-induced changes in sprint FV profiles were computed before and after an eight-week in-season resisted or assisted sprint training protocol, including a three-week taper. Professional male rugby players (age: 18.9 ±