Search results for "Plural"

Um regulador do sufrágio eleitoral : o direito de voto dos pais e chefes de família em França e em Portugal

2021

International audience; O direito de voto reservado aos pais é um tema clássico, uma vez que a ideia era excluir “maus cidadãos”, em contacto com paixões humanas e, portanto, susceptíveis de destruir os novos regimes representativos e os alicerces do constitucionalismo moderno - quer dizer : introduzir a oclocracia. As pessoas rejeitadas são mulheres (reciclando a tese romana do imbecillitas sexus), jovens (muitas vezes imaturos) e solteiros (por introduzir a imoralidade no espaço público). Esta escolha destinava-se igualmente a confirmar o papel do pai enquanto “magistrado domestico”, ou seja, um poder conservador e educador, semelhante ao novo poder real concebido pelos Liberais. Neste se…

L'utilisation par les arbitres du TAS des principes généraux du droit et le développement d'une lex sportiva

2006

La distinction entre le cocontrat de cautionnement et la pluralité de cautionnements

2006

National audience

L'incidenza del fatto religioso nei percorsi formativi della legge nell'Ordinamento italiano

2010

Lo Stato italiano non è indifferente al fenomeno religioso e non è separatista: mantiene una legge comune per le Confessioni religiose d’epoca precostituzionale (1929) sostanzialmente inadeguata: prevede un sistema di rapporti bilaterali di vertice con la Chiesa e con le Confessioni religiose (art. 7 e 8 Cost.). Per tanto occorre una lettura corretta del principio “supremo della laicità statale”, enunciato dalla Corte costituzionale nel 1987 con un’espressione non coincidente con l’uso comune e per tanto forviante. Esso, nella sostanza ribadisce il principio del pluralismo. Lo studio mette in rilievo il dato normativo secondo cui il pluralismo considerato dalla Costituzione repubblicana si …

L’invention morale et la sagesse pratique. Une lecture de la petite éthique de Paul Ricoeur

2020

La petite éthique ricœurienne bouleverse les présentations classiques des différentes éthiques en raison de la place qu’elle donne à l’imagination morale. Difficilement classable dans le panorama des éthiques contemporaine, le projet ricœurien valorise le pluralisme des traditions morales comme des précompréhensions pratiques tout en donnant à la créativité pratique une place de choix. Cette tension des traditions et de l’imagination éthique donne à sa sagesse pratique un caractère dynamique et heuristique. Montrant la fécondité de cette sagesse à l’heure des sociétés marquées par le pluralisme et la complexité, cet article en déploie la portée pratique. Il retient tout d’abord l’analyse de…

Ciudadanía democrática: ética, política y religión. XIX Conferencias Aranguren

2011

This article is comprised of two parts, bound together by the concept of <i>democratic citizenship</i>. The first part attempts to design the lines of <i>deliberative democracy</i> as the most appropriate model to embody the actual substance of democracy. That is why it presents the sense of deliberative democracy, its traits, its advantages compared with other models, the conditions for its start-up, its limits and the specific type of deliberative democracy that would be more adequate, and which receives the name of «communicative democracy»; all of this by way of dialogues with its main representatives. The second part addresses the specific questions of the <i…

Bases para una teoría del pluralismo jurídico : El reconocimiento del derecho indígena en Guerrero, México

2013

El planteamiento que engloba esta investigación, se circunscribe al derecho a la libre determinación expresada en la autonomía para aplicar los sistemas normativos (derecho) de los pueblos indígenas del Estado de Guerrero, el cual se hace latente cada vez más, a tal grado de provocar tensión con el sistema jurídico oficial. Ante esta problemática, el objetivo general de esta tesis estriba en experimentar una posibilidad para la coexistencia formal entre estos fenómenos jurídicos. En este tenor, el primer capítulo, parte con la interrogante: ¿qué es el derecho? porque al parecer, es ahí donde radica parte del problema. A pesar de que el derecho, es una de las ciencias más antiguas, en la act…

Dialoginen pluralismi kanslaiskasvatuksessa, erityisesti kasvatuksessa ihmisoikeuksiin

2014

Tämän artikkelin taustaoletuksena on ajatus, että demokratia edellyttää oikeudenmukaisuuteen sitoutuneita kansalaisia ja että tällaisten kansalaisten kehittyminen edellyttää kansalaiskasvatusta. Oikeudenmukaisuuskasvatuksen pitäisi pystyä välittämään vakaumus, että jokaisella ihmisellä riippumatta ominaisuuksistaan on ehdottomat ihmisoikeudet, jotka perustuvat jokaisen ihmisen ehdottomaan ihmisarvoon. Ilman tällaista vakaumusta demokratia jäisi muodolliseksi proseduuriksi, joka ei takaisi tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa. Demokraattinen yhteiskunta voisi esimerkiksi päättää sulkea tietyn osan kansalaisista pakkotyöleireihin, joissa he edelleen säilyttävät äänioikeutensa, vaikka…

Demokratia, relativismi ja totuuden jälkeinen aika

2020

Totuuden jälkeisenä aikana kuunnellaan enemmän mielipidejohtajia kuin asiantuntijoita. Näyttää kuin totuus ja tieto olisivat vaarassa. Totuuden jälkeinen aika vaatii filosofista analyysiä. Tässä ovat vastakkain realistit ja relativistit. Antirelativistit näkevät relativismia korostavan postmodernismin olevan jopa osasyyllinen totuuden jälkeiseen aikaan. Paitsi että väite on historiallisesti virheellinen, se osoittaa puutteellista ymmärrystä pluralismista. Pluralismia ei voi selittää sillä, että monet ovat väärässä, vaan sillä, että monet ovat erimielisiä hyvillä perusteilla. Näin ajatellaan esimerkiksi näkökulmarelativismissa, joka korostaa totuuden ja tiedon riippuvuutta näkökulmista. Kun …

Diritti umani e pluralismo tra argomentazione e negoziazione

2010

Fare i conti seriamente con il pluralismo impone di confrontarsi con il problema dell’incommensurabilità e, dunque, impone di non dare per scontato che, per ogni situazione di conflitto tra rivendicazioni confliggenti, sia possibile rinvenire un’unica soluzione corretta supportata da argomenti di principio. La nozione di ragione pubblica (come linguaggio comune o, per usare un’espressione di Gutmann, come «grammatica universale» ), così come quella di pluralismo comprensivo, muovono un passo importante nella direzione giusta. In alcuni casi, tuttavia, l’esistenza di un linguaggio comune ci aiuta soltanto ad acquisire la consapevolezza di trovarci di fronte ad un conflitto genuino. Proseguir…