Search results for "Pun"

Vapaaehtoisten roolin muotoutuminen Punaisen Ristin ystävätoiminnassa

2011

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata vapaaehtoisten käsityksiä ja kokemuksia roolistaan ystävätoiminnassa, sekä ymmärtää niitä suhteita ja rakenteita, joiden piirissä heidän roolinsa muotoutuu. Kohdeorganisaationa oli Punainen Risti. Tutkimus suoritettiin laadullisin menetelmin, fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan perustuen. Aineisto kerättiin haastattelemalla 15 ystävätoiminnan vapaaehtoista yhteensä neljästä Punaisen Ristin paikallisosastosta. Haastateltavat vierailivat pääasiassa yksittäisen asiakasystävän luona tai ryhmänä hoivalaitoksissa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti niin, että liikkeelle lähdettiin aineistolähtöisesti, ja teoreettista viitekehystä käytettiin vasta …

Työyhteisöviestinnän kehittäminen kuntaorganisaatiossa

2010

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työyhteisöviestintää kuntaorganisaation näkökulmasta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on Jyväskylän kaupunki. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään henkilökunnan käsityksiä kohdeorganisaation työyhteisöviestinnästä ja miten työyhteisöviestintää tulisi kehittää. Tavoitteena oli muodostaa konkreettiset kehittämisehdotukset kohdeorganisaation käyttöön. Tutkimusongelmaa lähestyttiin laadullisesti ja käytännönläheisesti. Tutkimusmenetelmänä oli kohdeorganisaation työntekijöiden fokusryhmähaastattelut. Haastatteluja toteutettiin yhteensä neljä, kaupungin eri palvelualueille. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Lisäksi haastattelujen tuloksia syvenne…

Toiseuden lumo : eksoottisuus ja eroottisuus revyyteatteri Punaisen Myllyn esityksissä

2014

Tutkin pro gradu -tutkielmassani millaista eksotisointia etnisyydestä ja naiseudesta luotiin suomalaisen revyyteatteri Punaisen Myllyn (1946-1967) ohjelmistossa esitysten visuaalisten yksityiskohtien (puvustus, lavastus, rekvisiitta, ruumiinkieli) avulla. Lähestyn tutkimusaihettani ensisijaisesti valokuva-aineiston pohjalta kiinnittäen huomiota siihen, kuinka puvustuksen, lavastuksen ja rekvisiitan avulla luotiin ja vahvistettiin eksoottista ja eroottista kuvastoa. Aihepiiristä (revyyteatteri, kabaree, burleski) on tehty viimeisten viiden vuoden aikana muutamia opinnäytetöitä, ja revyy- ja kabareemaailmasta, eksotismista ja visuaalisuudesta on yksittäin puolestaan kirjoitettu paljonkin. Sit…

Jyväskylä Sinfonia, torvisoittokunnasta kaupunginorkesteriksi

2005

Skolēnu runas kultūras prasmju izkopšanas iespējas 12.klasē

2018

Diplomdarba Skolēnu runas kultūras prasmju izkopšanas iespējas 12. klasē mērķis ir izstrādāt lingvodidaktisko materiālu 12. klases skolēnu runas kultūras kvalitātes uzlabošanai un pārbaudīt tā efektivitāti darbības vārda apguvei veltītajās stundās. Temata aktualitāti nosaka tas, ka skolēnu runas kultūras prasmes nav pietiekami izkoptas, ko apliecina gan dažādu lingvodidaktisko pētījumu rezultāti, gan autores vērojumi un dažādu mācību priekšmetu skolotāju atzinumi. Pētījuma mērķis tika sasniegts, jo konstatējošā darba rezultāti liecina, ka skolēni iztrādātā mācību materiāla apguves posmā ir pilnveidojuši savas runas kultūras prasmes, tāpēc lingvodidaktiskais materiāls ir sekmīgi izmantojams …

"Sillä rahalla ei voi tulla toimeen jos ois kuinka hyvä laskupää" : punaorpojen avustaminen Kuopiossa 1918-1933

2014

Suomen sisällissota käytiin vuonna 1918, ja sen seurauksena kuoli noin 36 000 ihmistä ja yli 14 000 lasta jäi orvoiksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Kuopiossa sisällissodan seurauksena punaisten orvoiksi jääneitä lapsia. Tutkin, kuinka Kuopion kaupungin viranomaiset huolsivat punaorpoperheitä, ja vaikuttiko perheiden tausta avustustoimiin ja niiden toteuttamiseen. Kuopiossa punaorpopolitiikkaa toteutettiin erilaisessa kontekstissa kuin isommissa sodankärsineissä kaupungeissa. Kuopiossa oli sisällissodan jälkeen yhteensä 52 alle 15-vuotiasta punaorpoa. Tutkimukseni päälähteinä olen käyttänyt Kuopion kaupungin köyhäinhoitohallituksen ja -lautakunnan sekä kasvatus- ja lastensuojel…

"Isä kuollut kapinassa" : Ruoveden punaorpohuolto ja sodan muisteltu lapsuus vuosina 1918 - 1924

2016

Vuoden 1918 sodan jälkeen Suomeen jäi eri lähteiden mukaan noin 14 400 lasta ilman huoltajaa. Lapsista lähes 90 % oli punaisen puolen jälkeläisiä. Isättömät lapset jaettiin kahteen ryhmään; valkoisten puolen lasten huolto järjestettiin eläkkeen turvin, ja punaorvot jäivät kuntien köyhäinhoidon varaan. Punaorvot muodostivat nuoren valtion uudelle sosiaalihallitukselle pikaista ratkaisua odottavan sosiaalisen, taloudellisen, moraalisen sekä poliittisen ongelman. Tässä tutkimuksessa tutkin Ruoveden kunnan punaorpohuoltoa sekä punaorpojen muisteltua lapsuutta Ruovedellä vuoden 1918 sodan aikana ja sodan jälkeen vuosina 1918 – 1924. Tutkimuksessa olen selvittänyt kuinka monta punaorpoa Ruovedell…

Esikaupunki moniäänisenä kulttuuriperintönä : Oulun Hietasaari

2014

Geographic imagination and urban-rural binary in online discourses related to the capital region of Finland : A corpus onomastic study of Helsinki, V…

2023

The article focuses on digital discourses related to Helsinki, Espoo and Vantaa, the three biggest municipalities in Finland’s capital region. The data consist of texts from the discussion forum of Suomi24 that was analysed to find out how forum users produce socio-spatial distinctions by categorizing some groups as ‘others’ thus differentiating in-groups and out-groups. The analysis used methods of comprised corpus assisted discourse studies (CADS), including collocation analysis. The results show that discourses related both to native and non-native Helsinkians and to those living in the capital region in contrast to those living elsewhere in Finland are common and the juxtapositions betw…

Pietarsaaren kadunnimistö

2015

Tarkastelen maisterintutkielmassani kaksikielisen Pietarsaaren kaupungin kadunnimistöä. Kyseisestä kaupungista ei vielä ole vastaavaa tutkimusta tehty. Maisterintutkielmani liittyy paikannimistön – tarkemmin määriteltynä virallisen kaupunkinimistön – tutkimukseen. Kadunnimistö on virallista kaavanimistöä erotuksena epävirallisesta kaupunkinimistöstä. Aineistoni koostuu 443:sta Pietarsaaren kaupungin virallisesta suomenkielisestä kadunnimestä ja yhtä monesta Pietarsaaren virallisesta ruotsinkielisestä kadunnimestä. Kokonaisuudessaan aineisto käsittää siis 886 kadunnimeä. Tutkimuksessani pyrin saamaan vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia Pietarsaaren kaupungin viralliset su…