Search results for "RAA"

Lapsen vaikean temperamentin yhteys vanhemmuustyyleihin : vanhemman psyykkisen hyvinvoinnin merkitys yhteyttä muuntavana ja välittävänä tekijänä

2011

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lapsen vaikean temperamentin, vanhemman psyykkisen hyvinvoinnin ja vanhemmuustyylien välisiä yhteyksiä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli tutkia vanhemman psyykkisen hyvinvoinnin muuntavia ja välittäviä vaikutuksia lapsen vaikean temperamentin ja vanhemmuustyylien välillä. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen -tutkimushanketta. Tutkimus perustui poikkileikkausasetelmaan, ja siinä oli mukana 152 ensimmäistä luokkaa käyvää lasta sekä heidän vanhempansa (152 äitiä ja 118 isää). Lapsen vaikeaa temperamenttia tarkasteltiin lapsen negatiivisen emotionaalisuuden, tunnereaktioiden intensiivisyyden, estyneisy…

Työtä, sokkeja, lääkkeitä : Siilinjärven piirimielisairaala ja potilaiden hoitomuodot vuosina 1926-1959

2012

Mielisairaiden eristäminen laitoksiin alkoi Suomessa 1600-luvulla. Hospitaalien ja lääninlasarettien kautta syntyi pohja valtion omistamille keskuslaitoksille sekä kuntien ylläpitämille kunnalliskotien mielisairasosastoille ja 1900-luvulla syntyneille piirimielisairaaloille. Aina vuoden 1952 mielisairaslakiin saakka valtion tehtävänä oli hoitaa akuutteja potilaita. Piirimielisairaaloihin puolestaan sijoitettiin kroonikkopotilaat. Tutkielman kohteena on Siilinjärven piirimielisairaala (Harjamäki) ja sen potilaisiin vuosina 1926-1959 käytetyt hoitomuodot. Vaikka tutkimus keskittyy yhteen sairaalaan ja sen hoitokäytäntöihin, peilaa se samalla psykiatrisen hoidon historiaa Suomessa. Eri hoitomu…

Rečevoj ètiket v izučenii russkogo âzyka kak inostrannogo : primery iz učebnika i obŝeniâ v učebnoj gruppe

2016

Tutkin pro gradu -työssäni venäläisen puhe-etiketin representaatiota venäjä vieraana kielenä -opiskelussa. Tarkoituksena on kuvata puhe-etiketin ilmentymistä sekä Kafe Piter 2 -oppikirjassa että suomenkielisten opiskelijoiden venäjänkielisessä puheessa luokkahuonetilanteissa. Tutkielmassani kiinnitän huomiota ainoastaan tekstien ja keskusteluiden verbaaliseen sisältöön, ja jätän huomiotta puheen nonverbaaliset elementit, kuten ilmeet, eleet, äänensävyn, tauot jne. Nämä seikat huomioon ottaen olen asettanut tutkimuskysymyksikseni: 1) Mitä venäläisen puhe-etiketin elementtejä näkyy Kafe Piter 2 -oppikirjassa? 2) Miten venäjää vieraana kielenä opiskelevat keskustelevat oppitunnilla venäjäksi, …

Tuplatekstityksestäkö avain oppimateriaalikielen ja arkisuomen välisiin eroihin?

2015

Uusviestinnän seurauksena eri kielimuotojen rajat ovat hämärtyneet ja arkipuheen piirteet ovat alkaneet yleistyä paitsi puhutussa myös kirjoitetussa yleiskielessä. Suomea muunkielisille opetettaessa puhekielen ongelmallisuus on tiedostettu, mutta sitä on vaikea ottaa huomioon tyydyttävällä tavalla opetuksessa. Miten opettaa arkipuhekieltä tai kielen puhuttuja variaatioita ylipäänsä? Lukemalla? Kuuntelemalla? Luontevin tapa olisi oppia puhekieli puhumalla, mutta kenen kanssa puhumalla se opittaisiin? Yksi ratkaisu voisi olla tässä artikkelissa esiteltävä tuplatekstitys (TT), joka arkipuhekielen ja yleiskielen välisiä eroja konkretisoimalla voi helpottaa arkipuhekielen ymmärtämistä ja myös au…

Digitaalisen puhelinjärjestelmän mahdollisuudet JYU:ssa

2006

"Im Storycrafting Deutsch zu sprechen war schön, weil ich es nie versucht habe, frei zu erzählen" : Storycrafting in einer Fremdsprache

2010

Tutkimus käsittelee sadutus -menetelmän käyttöä saksan kielellä. Suomessa 1980-luvulla kehitetyn sadutuksen ohje kuuluu seuraavasti: ”Kerro satu (tai tarina). Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat.” Tähän mennessä sadutusta on käytetty lähinnä äidinkielellä, kun taas tässä tutkimuksessa selvitetään sadutuksen mahdollisuuksia vieraan kielen opetuksessa. Kyseiseen asetelmaan on päädytty, koska suullista kielitaitoa painotetaan nykyisessä vieraiden kielten opetuksessa. Painotuksen toteuttamiselle on kuitenkin monia haasteita. Esim. itse puhetilanteet jännittävät monia, ja onkin alettu puhua kielijännityksestä. Siksi…

Miksi muistisairaiden läheiset eivät käytä palveluja?

2021

Muistisairaita läheisiään hoivaavilla on merkittäviä tuen ja palveluiden tarpeita, joten on ristiriitaista, että he eivät välttämättä käytä saatavilla olevia palveluja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan syitä, joiden vuoksi läheiset eivät käytä palveluja. Tutkimuksen aineisto (n=45) kerättiin puhelinhaastatteluilla eri puolilta Suomea asuvilta läheisiltä; 25 heistä oli puolisoita ja 20 aikuisia lapsia. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Haastateltujen läheisten mukaan suurin syy olla käyttämättä palveluja on se, että sairastunut itse ei halua palveluja eikä myöskään suostu siihen, että läheiset hankkivat niitä. Toinen keskeinen syy on se…

Muistisairauden aiheuttamat käyttäytymisen muutokset ja parisuhteen vastavuoroisuus

2022

Muistisairauksiin usein liittyvät kognitiiviset ja persoonallisuuden muutokset sekä itseilmaisun vaikeudet saattavat ilmetä käyttäytymisen muutoksina. Puoliso ja muut läheiset kohtaavat nämä muutokset ensimmäisinä. Laadullisessa tutkimuksessamme selvitimme, millaisissa tilanteissa muistisairauden aiheuttamia ongelmallisina ja kielteisinä koettuja käyttäytymisen muutoksia ilmaantuu, ja miten ne vaikuttavat parisuhteen vastavuoroisuuteen. Käyttäytymisen muutoksista käytetään termiä ’käytösoireet’. Aineiston analyysissä hyödynsimme sosiaalisen vaihdon teoriaa. Käyttäytymisen muutokset tulivat puheeksi vain niissä haastatteluissa, joissa muistisairautta sairastava puoliso oli aviomies. Vaikka p…

Muistisairautta sairastavan ikääntyvän puolison toimijuus parisuhteessa

2023

Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitimme, miten muistisairautta sairastava ikääntyvä puoliso ja hänen puoliso-omaishoitajansa kuvaavat muistisairaan puolison toimijuutta parisuhteessa. Analysoimme aineiston sisällönanalyysin keinoin. Muodostimme aineistosta neljä pääteemaa. Puoliso-omaishoitajat kuvasivat muistisairaan toimijuutta eri tavalla kuin sairastavat itse.  Puoliso-omaishoitaja kuvasi muistisairaan puolison toimijuutta touhuamisena, mutta sairastavalla käyttäytymisen taustalla oli huoli kotitöistä. Kun muistisairas puoliso havaitsi, ettei kykene tekemään jotakin, mielenkiinto asiaa kohtaan väheni. Puoliso-omaishoitaja näki tilanteessa aloitekyvyttömyyttä. Parisuhteen yhteisissä…

Unmet care needs are common among community-dwelling older people with memory problems in Finland

2021

Aims: Ageing in place has become a policy priority. Consequently, residential care has been reduced, and more older people with multiple care needs reside at home with the help of informal care and home care services. An increasing share of these people has memory disorders. We examined the extent to which memory problems, in addition to other individual characteristics, are associated with unmet care needs among community-dwelling older people. Methods: The study employed cross-sectional survey data from community-dwelling people aged 75+ collected in 2010 and 2015, analysed using binary logistic regression analysis. The study population consisted of people who had long-term illnesses or d…