Search results for "RSS"

Genre contextualisation and rhetorical organisation aspects in english written communication for information technologies

2014

Promocijas darbā tiek analizēta un sistematizēta rakstveida saziņa angļu valodā informācijas tehnoloģiju jomā. Pētījums pamatojas uz salīdzinošu valodniecības un lietišķās valodniecības teoriju analīzi par valodas funkcijām, saziņas modeļiem, konteksta veidiem, diskursu un žanru un empīriskā pētījumā iegūtiem rezultātiem Latvijas, Igaunijas, Krievijas un Baltkrievijas uzņēmumos. Promocijas darbā apskatītie valodniecības jautājumi, kā arī izdarītie secinājumi pierāda, ka rakstveida profesionālo saziņu IT nozarē raksturo komunikatīvo mērķu, retoriskās organizācijas un lingvistiskās izvēles (tekstveides perspektīva) mijiedarbība, kā arī profesionālie diskursa procesi, kuri atspoguļojas žanru d…

Ruumiillisuuden sosiaalinen todellisuus Liikunta & Tiede -lehdessä vuonna 2011

2012

Medikalisoituneessa yhteiskunnassa ruumiillisuutta ja terveyttä tarkastelevat asiantuntijat ovat vahvasti esillä. Näistä professioista käsin pyritään kontrolloimaan yksilöiden elämää esimerkiksi määrittelemällä riskikäyttäytymistä ja -ruumiillisuutta. Vallitsevassa sosiokulttuurisessa tilassa arvostetaan asiantuntijuutta ja asiantuntijoille on luovutettu valtaa merkityksellistää ja määritellä asioita. Näin asiantuntijoiden esittämillä diskursseilla on sosiaalista todellisuutta muokkaava painoarvo. Sosiaalinen todellisuus näyttäytyy tässä tutkimuksessa ruumiillisuuteen keskittyneenä, yksilöiden ruumiillisuutta määrittelevänä ja kontrolloivana. Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan Liikunta &…

"Onneksi olen Emma ja minä olen laiha kaunis nainen" : pronominivariaatio koodinvaihdon keinona pelivideoissa

2017

Tutkielmassa on pyritty selvittämään, millä persoonapronomineilla eräs suomalainen Let’s Play -videoiden tekijä viittaa itseensä videoissaan ja kuinka nämä pronominit varioivat eli mitä eri variantteja (mä, mie ym.) niistä käytetään ja missä tilanteissa. Erityisesti on kiinnitetty huomiota yksikön 1. persoonan pronominin yleiskieliseen varianttiin minä ja sen käyttötapoihin. Diskurssintutkimuksen näkökulmasta on pohdittu, mitä pronominivalinnoilla tavoitellaan pelivideoissa. Aineistona on käytetty kolmea YouTubessa julkaistua pelivideota, jotka on litteroitu. Tutkielman aihe on ajankohtainen, koska pelivideot ovat viime vuosina saavuttaneet laajan suosion. Suomalaisia pelivideoita on tutkit…

Diplomatiskā diskursa evolūcija rakstiskajā komunikācijā no XIX līdz XXI g.s

2017

Maģistra darbā par tēmu «Diplomātiskā diskursa evolūcija rakstiskajā komunikācijā no XIX līdz XXI g.s» tiek izanalizēti diplomātiskā diskursa specifiskie aspekti lai noskaidrotu kādos aspektos visvairāk ir mainījusies diplomātiskā korespondence. Darba uzdevums ir sekojošs: atklāt diplomātiskās korespondances lingvopragmatiskus elementus XIX, XX un XXI g.s. un veikt diplomātiskā diskursa īpatnību salīdzinošu analīzi. Analīzes veikšanai darbā tiek piedāvāti vairāk nekā 10 dažādu laikmetu diplomātiskās korespondences teksti.

The Use of Collocates of the Nouns in Articles About Coronavirus on the News Website BBC News Online

2022

Masu mediju loma Covid-19 atspoguļošanā ir nenoliedzama. Pētījuma mērķis, pielietojot kvantitatīvās un kvalitatīvās metodes, ir izpētīt lietvārdu kolokāciju lietojumu ziņu portāla BBC News Online rakstos par koronavīrusu. Viens no galvenajiem pētījuma atklājumiem ir tāds, ka lietvārds koronavīruss medijos tiek atainots kā ienaidnieks – karadarbības kontekstā. Tāpat viens no pētījuma novērojumiem un tendencēm ir, ka īpašības vārds pozitīvs caur kolokācijām ieguvis negatīvu pieskaņu. Ar koronavīrusu saistītais vārdu krājums ir ļoti specifisks, jo mediju diskursā parādās vārdi un vārdu savienojumi, kas sen jau nav lietoti, arī tādi kuri agrāk lietoti specifiskos diskursos vai pavisam citā kont…

Welfare regimes and labour market integration policies in Europe

2023

This chapter discusses migrant labour market integration policies and services in the Czech Republic, Denmark, Greece, Finland, Italy, Switzerland and the United Kingdom, and thus we present a wide variety of different national contexts. In addition, it also details EU-specific policies and programmes. The empirical work underpinning this chapter emanates from two main research tasks: policy discourse analysis; and assessment of existing policies and their outcomes. A policy discourse analysis was conducted across the selected countries to identify and analyse how issues of labour market integration are discussed by policymakers and policy actors. By analysing the findings of the discourse …

Yhteiskunnan koulu ja koulun yhteiskunta : eksploratiivinen lähestyminen yhteiskunnallisuus-diskurssiin peruskoulun opetussuunnitelmateksteissä 1960-…

2013

Suomalainen peruskoulu kehittyi toisen maailmansodan jälkeen sekä määrällisin että laadullisin perustein; suuret ikäluokat saavuttivat kouluiän ja tietojen ja taitojen vaatimukset yhteiskunnassa ja sen työelämässä kasvoivat perinteisestä jakautuneesta koulujärjestelmästä. Tutkimus selvittää edelleen koulun ja yhteiskunnan välistä yhteyttä opetussuunnitelmateksteissä ja koulun kirjallisuudessa. Teoreettinen viitekehys heijastaa modernin ja postmodernin teoriaa kuvatun opetussuunnitelmahistorian ja -prosessin mukaisesti. Se painottuu postmodernin teorian tekstintulkintaan ja diskurssin analyysiin ottaen huomioon sosiologian, kielitieteiden ja kulttuuritieteiden yhteydet. Tutkimusongelma on tu…

Miten media käsittelee koulukiusaamista? : diskurssianalyysi sanomalehtien artikkeleista kiusaajan näkökulmasta

2001

"Neki kiusaa nimittäin jotka nauraa"

2002

Koulun vuosiluokkajärjestelmä tiedonarkeologisena tutkimuskohteena

2019

Koulua käyvien lasten ja varhaisnuorten luokittelu järjestysnumeroituihin luokkiin on vuosisatoja vanha, itsestään selvä käytäntö. Sitä ei ole juurikaan kasvatustieteellisessä tutkimuksessa problematisoitu. Tässä tutkielmassa jako vuosiluokkiin nähdään yhtenä esimerkkinä kouluinstituutioon liittyvistä, luonnollistuneista käytänteistä, joihin kietoutuu laajempi tieteellinen asiantuntijadiskurssi ja sen legitimoima hallinta. Jako iän mukaisiin koululuokkiin rakenteistaa niin lapsuutta ja varhaisnuoruutta kuin opettajan työtä, ja voi olettaa, että ikähierarkian oppimisella on paitsi arkipäiväisiä, myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja seurauksia. Pro gradussa tehdään vuosiluokan näky…