Search results for "RUO"

Onko hyväntekeväisyys aina hyvästä?

2016

Kaksisuuntaista kieleen sosiaalistumista kaksikielisissä perheissä

2015

The present study focuses on the language socialization of parents in six bilingual families. The aim is to investigate how parents describe their linguistic identity and what kinds of changes over time can be traced in these identities. The present study is part of a wider ethnographic project which aims to deepen our understanding of how conceptions of language, bilingualism and bilingual development are manifested and negotiated in different situations and by different stakeholders in Finnish-Swedish bilingualism in Finland. The analysis identifies four major categories of bilingualism: language identity, realization, expanding language skills and frustration. The results show that child…

Studenters uppfattningar om metoder för inlärning av svenska och engelska : de bästa respektive minst lyckade sätten att lära sig svenska och engelsk…

2013

Tämän tutkielman tarkoitus on ottaa selvää, millä tavoin yliopistossa opintojaan aloittavat ruotsin ja englannin kielten opiskelijat ovat oppineet näitä kieliä peruskoulussa ja lukiossa. Kyse on siis heidän käsityksistään. Vertailen kummankin kielen sisällä, mitkä tavat ovat toimineet ja mitkä eivät sekä löytyykö niiden välillä yhtäläisyyksiä tai eroja. Lisäksi vertailen kielten välillä, miten ruotsia ja englantia on opittu parhaiten ja vastaavasti huonoiten. Tutkimuksen aineisto on peräisin Noviisista ekspertiksi- projektista ja se koostuu kahdesta avokysymyksestä, jotka ovat osa laajempaa kyselylomaketta. Ruotsin kielessä vastaajia on 85 ja englannissa 116. Kyseessä on pääasiassa laadulli…

Kaksi kotia ja kaksi kotimaata : suomalaisten lasten kokemuksia sotalapsuudesta Ruotsissa

2017

"Yhdessä toisten kanssa tehdessä oppii paitsi ruotsia, myös sosiaalisia taitoja ja yhdessä tekeminen tekee oppimisesta hauskaa." : gymnasisters åsikt…

2013

Tämän kvantitatiivisen tutkielman tarkoituksena on selvittää lukiolaisten suhtautumista ryhmätyöskentelyyn ruotsin kielen kursseilla. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä asiat tekevät lukiolaisten mielestä ryhmätyöstä onnistuneen ja vastaavasti epäonnistuneen. Kolmantena tutkimuskysymyksenä tutkittiin, miten he suhtautuvat tiettyihin keskeisiin periaatteisiin ryhmätyöskentelyssä eli ryhmän heterogeeniseen koostumukseen, positiiviseen keskinäiseen riippuvuuteen, vuorovaikutukseen, yksilölliseen vastuuseen, sosiaalisiin taitoihin ja arviointiin. Tutkimusaineisto kerättiin käyttämällä elektronista kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistui 99 informanttia kolmesta lukiosta Keski-Suomen ja…

Affektiva faktorer i de finska grundskolelevernas och gymnasisternas svenskinlärning

2001

Svensklärarnas erfarenheter av undervisning av elever med invandrarbakgrund

2014

Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ruotsin opettajien kokemuksia maahanmuuttajien opettamisesta suomalaisessa peruskoulussa sekä opettajien käsityksiä omista taidoistaan opettaa ja kohdata maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Tutkimuksessa otettiin myös selvää, miten oppilaiden erilaiset kulttuuriset ja kielelliset taustat vaikuttavat koulun arkeen laajemmin ja miten ruotsin opet-tajat kokevat yhteistyön maahanmuuttajavanhempien kanssa. Aineisto kerättiin tutkimushaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui viisi yläkoulun ruotsin kielen opettajaa kahdesta eri kaupungista. Suurimpana haasteena ruotsin kielen oppimisessa opettajat nimesivät oppilaiden puutteellisen suomen kielen ta…

Papuja, punnerrusta ja puhalluksia : Dean Ornishin intensiivisen elämäntapaohjelman toimivuus keskisuomalaisilla sydänpotilailla: 3 kk:n seurantatutk…

2001

Language ideologies about learning historical minority languages : Hungarian in Romania and Swedish in Finland

2015

Debatt om det könsneutrala pronomenet hen i svenska och finlandsvenska tidningar

2015

Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia mielipiteitä ruotsin kieleen hiljattain pinnalle noussut sukupuolineutraali pronomini, hen, herättää ruotsin ja suomenruotsalaisessa mediassa ja eroavatko mielipiteet maiden välillä. Lisäksi haluttiin tarkastella, mitä mieltä lingvistit ovat pronominista. Argumentit ovat vuosilta 2007-2013 ja ne kerättiin kolmesta ruotsin ja yhdestä suomenruotsalaisesta päivälehdestä. Argumenttityypiksi valittiin kielelliset argumentit, joita seulottiin tutkimukseen yhteensä 33. Mielipiteitä tutkittiin kvalitatiivisin menetelmin argumentaatioanalyysiä hyödyntäen. Argumentaatioanalyysissä käytettiin mallina Björnssonin argumentaatiomallia, jos…