Search results for "Ruotsi"

Attityder och motivation till svenska hos elever i årskurs 6 och 7

2017

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita ja motivaatioita kuudes- ja seitsemäsluokkalaisilla on ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan ja onko luokka-asteiden oppilaiden välillä eroja. Ruotsin kielen opetus on uuden opetussuunnitelman (2014) mukaisesti aloitettu syksynä 2016, ja tarkoituksena on tutkia, onko opetuksen aikaistamisella vaikutusta oppilaiden asenteisiin ja motivaatioon. Tutkimusaineisto on kerätty kahdessa koulussa kyselylomakkeilla. Kyselylomake koostui yhteensä kahdestakymmenestäkahdesta asenteisiin ja motivaatioon liittyvästä kysymyksestä, joista viimeinen oli avoin kysymys. Tutkimukseen osallistui yksi luokkaryhmä kummaltakin luokka-aste…

Kielilähettiläät tuovat tarinoillaan inspiraatiota ja motivaatiota oppitunneille

2019

”Miksi joudun istumaan ruotsin tunneilla?” on kysymys, jonka varmasti kaikki ruotsinopettajat ovat kuulleet ainakin kerran uransa aikana. Opettajilla saattaa mennä iso osa energiasta oppilaidensa motivointiin. Samalla oppilaille voi jäädä epäselväksi, mihin ruotsia oikein tarvitsee elämässä, ja näin ollen oppimistulokset voivat jäädä laihoiksi ruotsin osalta. Muun muassa Ylen teettämä kysely osoittaa, että neljäsosa suomalaisista kokee, että ei osaa ruotsia lainkaan (Jaskari 2019). Tänä vuonna opettajien tueksi on kehitetty Kielilähettiläät (Språkambassadörerna) -toimintaa. Ruotsin kieltä osaava kielilähettiläs vierailee ruotsin tunneilla, ja toiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden sis…

"Jos vaikka muutan Ruotsiin tai en tiiä, meen ruotsalaisen kanssa naimisiin" : inställning och motivation gentemot att lära sig svenska hos elever i …

2012

Tämän progradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako ikä asennoitumiseen ja motivaatioon ruotsin kielen oppiainetta kohtaan. Lisäksi tarkastellaan muita motivaatioon vaikuttavia tekijöitä suhteessa eri luokka-asteiden oppilaiden motivaatioon. Tutkimusongelmaa tarkastellaan laadullisen poikkileikkaustutkimuksen näkökulmasta, käyttäen myös määrällistä otetta. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen; sen tarkoituksena ei siis ole pyrkiä yleistyksiin vaan valottaa sitä, mitä tämä peruskoulun oppilaiden otanta kertoo oppilaiden suhteesta ruotsin kielen oppiaineeseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa on mukana piirustustehtävä. Vastaajat oliva…

Motivaatio ja asenteet ruotsin kielen oppimisessa

2001

Om klasslärarnas motivation och behörighet att undervisa i B1-svenska i sjätte klass och erfarenheter av svensklärarrollen

2018

Tämän tutkielman mielenkiinto kohdistuu seitsemän ensimmäistä lukuvuottaan ruotsia opettavan luokanopettajan motivaatioon, kelpoisuuteen ja ruotsin opet-tajana toimimiseen. Elokuussa 2016 peruskoulun opetussuunnitelman uudis-tumisen myötä ruotsin opetus siirtyi alkamaan kuudennelta luokalta, jolloin ai-neenopettajien lisäksi myös jotkin luokanopettajat alkoivat toimia B1-ruotsin opettajina. Tutkielmassa on kartoitettu luokanopettajien motiiveja ryhtyä opet-tamaan muiden alakoulun oppiaineiden lisäksi myös ruotsin kieltä, heidän ruot-sin kielen taustaansa, ajatuksiaan ruotsin opettajan tehtävästä ja pätevyyskä-sityksistä ruotsin opettajana sekä kuultu heidän kokemuksiaan kuluneen vuo-den ope…

Samstämmighet i bedömning av muntlig färdighet i andraspråk

2017

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suullisen puhetaidon arvioinnin yhteneväisyyttä ruotsin kielen puhekokeessa. Tutkimuksessa informantit arvioivat 10 puheensuoritusta, jotka oli toteu-tettu Yleisen kielitutkinnon (YKI) puitteissa. Puhetaidon arvioinnin yhteneväisyyden tutkiminen toteutettiin vertaamalla YKI-arvioijien ja informanttien arviointien yhtäläisyyttä. Lisäksi aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla määritin, miten informantit soveltavat puhetaidon kriteerejä, joita eivät entuudestaan tunne. Kirjallisista arviointiperusteluista muodostettiin teemakategoriat arvioinneille, minkä lisäksi numeerisista arvioinneista muodostettiin numeeri-set vertailutaulukot. Tutkimuksen perustee…

"Puhuminen, no emmä tiiä oonko mä siinä hyvä, mutta kyllä mä siitä ihan tykkään" : språkstudenters uppfattningar om och upplevelser av sin muntliga s…

2015

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suullisten taitojen harjoittelua ei usein huomioida tarpeeksi koulussa. Painotus riippuu usein opettajasta. Siksi opiskelijoilla voikin olla hyvin erilaiset suulliset taidot kieliopintojen alkaessa yliopistossa. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää yliopiston ruotsin- ja saksanopiskelijoiden käsityksiä hyvästä suullisesta kielitaidosta ja omista suullisista taidoistaan sekä heidän kokemuksiaan ruotsin- ja saksankielisistä viestintätilanteista yliopistossa ja sen ulkopuolella. Lisäksi selvitetään, tuntevatko opiskelijat kielijännitystä ja minkä tyyppistä jännitys on. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 10 ruotsin ja sa…

Tensions on Finnish Constitutional Bilingualism in Neo-nationalist Times : Constructions of Swedish in Monolingual and Bilingual Contexts

2020

This chapter analyses the tensions on the status of Finnish constitutional bilingualism from the perspective of higher education, more precisely from the position of Swedish in one monolingually Swedish university (Åbo Akademi University [ÅAU]) and one bilingual university (University of Helsinki [UH]). It contributes to an understanding of the position of minority languages in universities in times when the use of English has increased on one hand and neo-nationalist tendencies stressing the importance of national language(s) are on the rise on the other. Apparently, the new bilingual programmes at UH challenge the tradition of institutional separation of national languages. At ÅAU, in tur…

Nationalismi, jälkinationalismi ja uusnationalismi suomalaisen korkeakoulutuksen kielipolitiikassa

2019

Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden lokakuun 2018 numero tarkasteli kielen ja nationalismin yhteyksiä. Tematiikka on kielen ja kielipolitiikan näkökulmasta tuttu. Ajankohta lokakuun nationalismi-teemanumerolle ei kuitenkaan ole sattumaa, sillä kieli ja suhtautuminen siihen heijastelevat aina suurempia yhteiskunnallisia käänteitä. Tällä hetkellä on nähtävissä selvä suuntaus: kiinnostus kansallisvaltioon on poliittisessa kasvussa Suomessa ja muualla. Suomessakin nousussa oleva keskustelu Suomen kielistä ja suomen kielestä heijastelee erilaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kehityksiä. Tarkastelen tässä artikkelissa nationalismia, jälkinationalismia ja uusnationalismia suomalai…

"Ruotsista tulkoon kotini [- -] riikinruotsista kieleni" : kulttuurinen identiteettidiskurssi Henriikka Leppäniemen romaanissa syntymäpaikka: Naimato…

2013

Tutkielmassani tarkastelen, millaista kulttuurista identiteettidiskurssia ruotsinsuomalaisen kirjailija Henriikka Leppäniemen syntymäpaikka: Naimaton (2009) tuottaa. Lähestyn teosta, jota takakannessa mainostetaan humoristisena hömppäkirjana rakkauden ja kotimaan etsimisestä, diskurssianalyyttisestä näkökulmasta. Analysoin lähiluennan avulla, mitä ja miten kielen ja kerronnan keinoja käytetään kulttuurisen identiteettidiskurssin tuottamisessa. Tarkastelen erityisesti sitä, miten teoksessa tuotetaan tietynlaista kansallista identiteettidiskurssia huumorin avulla. Päähenkilönä on Tuovi Lahtinen, 30-vuotias suomalaisnainen, joka muuttaa kielitaitoisena ja akateemisesti kouluttautuneena työn pe…