Search results for "SAA"
showing 10 items of 2288 documents
Bioindikatoruppföljning av luftkvaliteten i Jakobstadsnejden åren 2006-2007
2008
Seinäjoen seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2006-2007
2008
Bioindikatoruppföljning av luftkvaliteten i Sydösterbotten åren 2006-2007
2008
Vakka-Suomen alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2006-2007
2008
Valoisamman tulevaisuuden puolesta : YK:n yleiskokouksen täysistunnoissa sekä toisessa komiteassa käydyt keskustelut kestävästä kehityksestä vuonna 2…
2010
Kestävä kehitys oli ollut kansainvälisen yhteisön toiminnan päämääränä 1970-luvulta lähtien. Ilmiön taustalla oli kasvanut huoli ympäristön tilasta. Asiaan otettiin virallisesti kantaa ensimmäisen kerran Tukholman ympäristökonferenssissa vuonna 1972, jonka jälkeen vuonna 1987 kestävä kehitys konkretisoitui käsitteenä niin sanotun Bruntlandin komission raportissa seuraavalla tavalla: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa". Käsitteestä tuli tämän jälkeen suosittu kansainvälisen yhteisön keskuudessa. Kestävän kehityksen edistämisen yhtenä pääarkkitehtina voidaan pitää YK:ta, joka järjesti monia k…
Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen : selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutki…
2014
The carbon footprint of a knowledge organization and emission scenarios for a post-COVID-19 world
2021
Publisher Copyright: © 2021 The looming climate crisis requires an immediate response, in which organizations, as major contributors, should play a central role. However, these organizations need appropriate tools to measure and mitigate their climate impacts. One commonly applied method is carbon footprint analysis. Carbon footprint analyses have been conducted for various types of organizations, but knowledge organizations, such as universities and research institutes, have received far less attention, because their carbon footprint is often less visible and can be easily underestimated. This study is based on the carbon footprint analysis of one multinational knowledge organization. This…
Creativity and Innovation in Technology-Mediated Journalistic Work : Mapping out Enablers and Constraints
2020
This qualitative study examines creativity and innovation in dispersed, journalistic teams. Specifically, we study the factors enabling and constraining creativity and innovation in journalistic work in technology-mediated settings and explore how technology shapes these phenomena in dispersed journalistic teams. The study is motivated by the media industry’s heightened need for creativity and innovation as well as the changing nature of working life where an increasing amount of work is done via information and communication technologies. By closely examining two journalistic teams and their idea sharing and development processes, this study finds that successful creative work and innovati…
Enabling Sociability When Using Virtual Reality Applications : A Design Science Research Approach
2019
Immersive virtual reality applications aim at providing an all-encompassing spatial experience where a user can feel like being in another world or dimension. The systems are inherently designed for individual use as the devices disconnect the user from the physical environment. However, the applications are seldom used alone. Specifically, when used for sales and marketing, the user often needs help from other people but also benefits from social interaction as a part of the experience. Design research methodology is applied to three iterative development versions of a virtual-reality application. The focus of the evaluation of the artifacts is in the social use emphasizing three sociabili…
Kasvatus- ja opetusalan johtajien näkemyksiä omasta johtamisosaamisestaan ja sen kehittämistarpeista
2022
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin yliopistossa kasvatus- ja opetusalan johtamisen täydennyskoulutukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtajien näkemyksiä johtamisosaamisen kehittämisestä ja oman johtajuutensa kehittämistarpeista. Tutkimuksessa tarkasteltiin johtajien suhtautumista itsensä johtamiseen: missä määrin johtajat arvioivat omaavansa riittävästi osaamista nykyiseen työtehtäväänsä, millaista osaamista johtajat arvioivat tarvitsevansa lisää ja millaisia kehittämistarpeita heillä on? Tutkimusaineisto (N = 87) kerättiin Likert-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä sisältäneellä sähköisellä kyselylomakkeella osana täydennyskoulutuksen arviointia ja kehittä…