Search results for "SOI"

Hävityksen ja paon kuvaukset : Lapin sodan sekä sodan evakoiden käsittely suomalaisessa lehdistössä 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla

2017

Pro gradu -tutkielmani tarkastelee Lapin sodan käsittelyä kahdeksassa suomalaisessa lehdessä 1950-luvulta 1990-luvulle saakka ajanjaksoina, jolloin sodan merkittävistä tapahtumista oli kulunut pyöreitä vuosia. Tarkastelen työssäni sodalle annettua palstatilaa erilaisten luokittelujen avulla selvittääkseni ensinnäkin sitä, millä tavoin tapahtunut ylipäänsä näkyy lehtien sivuilla. Tämän lisäksi teen vertailua eri lehtien ja aikakausien välillä sekä selvitän syitä, jotka ovat vaikuttaneet lehtien sotaa koskevaan kirjoitteluun. Pohjoissuomalaisissa sanomalehdissä Lapin sota näkyy runsaasti. Näiden lehtien pääsääntöiset ilmestymisalueet ovat niitä, joissa sotatapahtumat koettiin konkreettisesti.…

Hurrikaanien pitkät jäljet

2022

Suomalainen media keskittyy hurrikaaneja koskevassa uutisoinnissaan listaamaan kulloinkin Yhdysvalloissa maihin iskeneen hurrikaanin kuolonuhrien ja taloudellisten tuhojen määrää. Tällainen uutisointi voi pahimmillaan irrottaa hurrikaanit niiden laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista. nonPeerReviewed

Blogissa toimittajan tollot eivät vääristele sanoja : sosiaalisen median vaikutuksia politiikan journalismiin ja uutisointiin

2014

Pro gradu-tutkielmani käsittelee ajankohtaista sosiaalista mediaa politiikan toimittajien uutena työkaluna. Sähköisen median vaatiman nopeuden ja sosiaalisen median mukaan tulon myötä toimittajien työskentelytavat ovat muuttuneet. Tutkielmallani pyrin selvittämään, miten toimitukset luovat politiikan uutisia sosiaalisesta mediasta, millaisia uutisia sosiaalisesta mediasta nostetaan ja miten politiikan toimitukset kokevat politiikan journalismin muuttuneen. Lisäksi tarkastelen diskurssianalyysin avulla sitä, millaisia nämä sosiaalisesta mediasta nostetut uutiset ovat. Lisäksi arvioin, kuinka sosiaalinen media ja verkkojournalismi ovat muuttaneet politiikan journalismia ja miten näiden tekijö…

Sopivuus, oikeus ja terveys: Pitkäkestoinen imetys ja julkinen imetys mediateksteissä

2020

Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia diskursseja julkisesta ja pitkään jatkuneesta imetyksestä yle.fi ja hs.fi rakentavat ja ylläpitävät aikavälillä 2014-2017. Kriittistä diskurssianalyysiä soveltaen havaitsimme kolme vallitsevaa diskurssia: sopivuus-, oikeus- ja terveysdiskurssit. Sopivuusdiskurssissa keskeistä ovat asiantuntijoiden ohjeet sopivaan imetykseen ja oletus, että äiti ymmärtää toimia kulttuurisesti sopivalla tavalla. Oikeusdiskurssissa korostuu äidin oikeus päättää imetyksen kestosta ja siitä, missä imettää, samalla kun julki-imetykseen liittyvät ongelmat korostuvat. Myös lapsella katsotaan olevan oikeus tulla imetetyksi. Terveysdiskurssissa korostuvat sekä sairauksien e…

Suomalaisnuorten näkemykset turvapaikanhakijakeskustelussa esitettyihin historiallisiin rinnastuksiin

2018

Tutkimuksessa selvitään 131 lukiolaisen suhtautumista uutisointiin, jossa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat rinnastettiin toisen maailmansodan aikaisiin evakkoihin ja sotalapsiin. Enemmistö lukiolaisista näki menneisyyden relevantiksi argumentiksi määriteltäessä kantaa tämän päivän pakolaisongelmaan. Osa nuorista kuitenkin katsoi, ettei menneisyyden tulisi vaikuttaa nykypäivän päätöksentekoon. Peer reviewed

Miten kehitysvammaisuudesta uutisoidaan? : kehitysvammaisten esittäminen Aamulehdessä vuosina 2007-2008

2010

Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten kehitysvammaisista on kirjoitettu Aamulehdessä. Aineistona on Aamulehden jutut, joissa mainitaan kehitysvammaisuus vuosilta 2007-2008. Ajankohdan määräsi Ylisen insuliinisurmat, joista uutisoitiin ensimmäisen kerran 11.8.2007. Tutkimuskysymyksiä ovat: Kuka puhuu kehitysvammaisia koskevissa lehtiteksteissä? Esitetäänkö kehitysvammainen toimijana? Millaisilla nimityksillä heihin viitataan? Mitä stereotyyppejä heistä käytetään? Mitä uutiskriteerejä käytetään uutisoitaessa kehitysvammaisista? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia määrällisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto analysoitiin koodausrungon mukaan, johon on määritelty tutkimuskysymysten muka…

Uuden varhaiskasvatuslain uutisointi Helsingin Sanomissa

2015

Järvenpää, Heidi. 2015. Uuden varhaiskasvatuslain uutisointi Helsingin Sanomissa. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 52 sivua + liitteet. Tutkittava ilmiö oli uuden varhaiskasvatuslain uutisointi Helsingin Sanomissa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaista uuden varhaiskasvatuslain uutisointi on ollut. Tähän kysymykseen etsin vastauksia Galtungin ja Rugen uutiskriteereiden sekä Goffmanin kehysanalyysin avulla löydettyjen kokonaisuuksien kautta. Tutkimus oli ajankohtainen, sillä uuden lain valmistelu oli tutkimuksen toteutuksen hetkellä eduskunnassa lausuntokierroksella. Tutkimusmetodiksi valitsin kehysanalyysin, jonka yht…

Analyysi vuosien 2008-2009 suhdannekäänteestä : tilastojen revisioista, käänteen uutisoinnista ja ennakoinnista

2012

Tässä pro gradu -työssä luodaan katsaus vuosien 2008–2009 suhdannekäänteeseen; siihen liittyneisiin ennusteisiin, haasteisiin ja valikoitujen tilastojen toimintaan. Lisäksi tarkastellaan Helsingin Sanomien uutisointia vuoden 2008 tammikuusta vuoden 2009 heinäkuuhun yhdessä Tilastokeskuksen tuottamien talousindikaattorien kanssa. Empiirisen osuuden aineiston muodostavat Tilastokeskuksen indikaattorit: neljännesvuositilinpito, tuotannon suhdannekuvaaja, kuluttajabarometri, teollisuuden uudet tilaukset, uudisrakentamisen volyymi-indeksi ja teollisuustuotannon volyymi-indeksi. Indikaattoreista tarkastellaan niissä tapahtuneita revisioita ja keskinäisiä suhteita. Havaitaan, että revisiot eivät m…

Uutinen syntyy uudelleen : uutinen ja uutisjournalismi monimediaisessa toimintaympäristössä - tapauksena Yleisradion alueelliset uutiset

2013

Heikot pojat ja erinomaiset tytöt – millaista kuvaa tyttö- ja poikalukijoista rakennetaan suomalaisissa uutisteksteissä?

2018

Tässä artikkelissa tarkastelen, miten suomalaisnuorten lukutaitoa ja lukemista merkityksellistetään sukupuolittuneena ja sukupuolittavana ilmiönä 2000-luvun uutisteksteissä. Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaani (Sorri 2017), jossa tutkin suomalaisnuorten lukutaidon sukupuolieroa käsitteleviä uutistekstejä vuosilta 2013–2016. 2000-luvulla tehtyjen PISA-tutkimusten myötä tyttöjen ja poikien erilainen lukutaitomenestys on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi joukkotiedotusvälineissä. Alan asiantuntijat tarjoavat erilaisia malleja ja syitä poikien epäonnistumiseen ja tyttöjen menestymiseen sekä esittävät lukemisen opetusta koskevia muutosvaatimuksia. Keskustelussa korostuu mustavalkoinen …