Search results for "SOI"

Diagnostika vladeniâ finskim i russkim pis'mennym âzykom russkoâzyčnymi učenikami, živuŝimi v Finlândii

2016

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan venäjää kotikielenään puhuvien oppilaiden suomen ja venäjän kielen kirjallisten taitojen diagnosointia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten venäjä äidinkielenä ja suomi toisena kielenä opettajat ottavat oppilaan taustan huomioon, miten he diagnosoivat heidän kielellisiä vahvuuksia sekä heikkouksia ja kuinka he auttavat oppilaitaan vaikeuksien ilmetessä. Aihe on ajankohtainen, sillä venäjänkielisten määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina nopeasti. Tilanne näkyy myös koulumaailmassa: venäjänkielisten oppilaiden määrä Suomen kouluissa kasvaa jatkuvasti. Oppimisvaikeuksien diagnosoinnista äidinkielen osalta on jo paljon tutkimustietoa, mutta …

Rikastetaanko tarina hengiltä? : featurejuttujen digitaalinen kerronta Helsingin Sanomissa

2017

Opinnäytetyöni on journalistisen työn ja pro gradu -työn yhdistelmä. Työssäni selvitän, miten pitkien lehtijuttujen digitaalinen kerronta rakentuu Helsingin Sanomien featuretoimituksessa. Lähestyn aihetta triangulaation avulla eli yhdistämällä eri aineistoja ja metodeja. Tutkimukseni aineistona toimivat teemahaastattelut ja Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla 15.4.2017 ilmestynyt juttuni Raskausviikko 23 ja jutun tekoprosessista pitämäni työpäiväkirja. Teemahaastatteluja varten haastattelin kuutta Helsingin Sanomien toimittajaa. Haastattelujen aiheena oli featurejuttujen digitaalinen kerronta. Omaa juttuprosessiani tarkastelin autoetnografian keinoin, haastatteluja purin haastatteluanalyys…

Datajournalismin työprosessi Helsingin Sanomissa ja Ylessä

2014

Selvitän pro gradu -työssäni, millainen on datajournalismin työprosessi Helsingin Sanomien, Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien, sekä Svenska Ylen toimituksissa. Kuvaan toimitusten datajournalistisen prosessin tyypillistä kulkua ja haasteita, joita sen tekijät kohtaavat. Tämän lisäksi luotaan datajournalismin tulevaisuudennäkymiä. Helsingin Sanomien datadeski, Ylen Plus-deski ja Svenska Ylen Grävnavet valikoituivat tutkimuskohteiksi, koska ne ovat Suomen ainoat säännöllisesti datajournalismia tuottavat ryhmät. Tutkimusta varten keräsin tietoa teemahaastatteluilla ja toimituksissa tekemälläni havainnoinnilla. Tutkimuksessa selvisi, että datajournalistien suhtautumista toimittajan työhön ohja…

Kilpailija vai kirittäjä? : case-tutkimus sosiaalisen median mahdollisuuksista osallistuvaan journalismiin alueellisissa sanomalehdissä

2015

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli tarkastella miten alueelliset sanomalehdet hyödyntävät sosiaalista mediaa ja sen kautta lukijoitaan uutistyönsä tukena. Näkökulma oli koko toimitusorganisaatiossa, ei yksittäisissä toimittajissa. Tarkoitus oli löytää merkkejä strategisesta suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan: mitä sosiaalisesta mediasta tavoitellaan ja miten. Samalla oli tarkoitus vertailla eroja suomalaisten ja yhdysvaltalaisten alueellisten sanomalehtien välillä. Tutkittaviksi sanomalehdiksi valitsin Etelä-Suomen Sanomat ja Keskisuomalaisen sekä Yhdysvaltain länsi-rannikon lehdistä San Francisco Chroniclen ja The Sacramento Been. Lähtöoletuksena oli, että Yhdysvalloissa ollaan pide…

Somekohun anatomia : eli miten somekohut ja somekohuotsikot rakentuvat

2017

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen uuden median luoma ilmiö somekohu on ja miten somekohuista uutisoidaan. Tutkimuskysymyksiä ovat: Millaisia somekohu-uutisten otsikot ovat? Millaisista aineksista somekohu rakentuu? Aineisto koostuu 77 somekohuaiheisesta verkko-otsikosta. Tutkimus pohjautuu käsitykselle, että kielellä on valtaa ja kielenkäyttäjän valinnat rakentavat erilaisia representaatioita todellisuudesta. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssintutkimus: kiinnostavaa on, miten somekohuista uutisoidaan ja miten uutisotsikossa rakennetaan merkityksiä, diskursseja ja valtarakenteita somekohun ympärille kuvatuista tapahtumista sekä toimijoi…

Turhaa koristelua? : visuaalisuus verkko-opetuksessa

2004

Understanding the Framing of Issues in Multi-Actor Arenas Power Relations in the Human Rights Debate

2014

Assessing the conservation priority of freshwater lake sites based on taxonomic, functional and environmental uniqueness

2022

Aim We propose a novel approach that considers taxonomic uniqueness, functional uniqueness and environmental uniqueness and show how it can be used in guiding conservation planning. We illustrate the approach using data for lake biota and environment. Location Lake Puruvesi, Finland. Methods We sampled macrophytes and macroinvertebrates from the same 18 littoral sites. By adapting the original “ecological uniqueness” approach, we used distance-based methods to calculate measures of taxonomic (LCBD–t), functional (LCBD–f) and environmental (LCEH) uniqueness for each site. We also considered the numbers and locations of the sites needed to protect up to 70% of total variation in taxonomic, fu…

Osoitukset kielen ja eleiden rajapinnalla

2013

Tutkielmassa tarkastellaan etusormiosoituksia ja niiden asemaa kielellisinä yksikköinä ja eleinä. Tutkielma on aineistoesimerkein havainnollistettu kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään, miten osoituksia on tulkittu eletutkimuksessa ja viitottujen kielten tutkimuksessa, ja onko näissä tulkinnoissa yhtäläisyyksiä. Tutkielmassa keskitytään prototyyppiseen osoitusmuotoon, etusormiosoitukseen. Eleiden tutkimuksessa McNeill on esitellyt käsityksen, jossa eleet määritellään puheen eli kielen läsnäolosta riippuvaisena jatkumona. Koska viitottujen kielten suhde eleisiin ei ole jatkumoajattelussa aivan ongelmaton, lähestytään ajatusta tässä tutkielmassa kriittisesti. Eleiden ja kielen rajaa pohdita…

KKO 2022:9 Voiko maalittaminen olla vainoamista?

2022

KKO:2022:9-tulkinta vastaa moniin niihin huoliin ja tilanteisiin, joita maalittamisen kriminalisointia koskevissa esityksissä mainittiin. Silti kaikki virkamieheen tai viranomaiseen kohdistunut palaute ei voi olla rangaistavaa, vaikka se olisi voimakastakin. Sähköpostin ja sosiaalisen median kanavien käyttö on johtanut siihen, että arvostelua annetaan helpommin, jos yksittäiset ratkaisut tai toimet herättävät keskustelua ja kritiikkiä. Rangaistava vainoaminen edellyttää toistuvia samaan henkilöön kohdistuvia tekoja. Yksittäiseen tapahtumaan liittyvä arvosteluryöppy ei ole vainoamista, jos se tulee toisistaan erillisiltä ja riippumattomilta tahoilta, kirjoittaa OTT, dosentti Riitta Ollila Ed…