Search results for "STIs"

Experiences of people with memory disorders and their spouse carers on influencing formal care: “They ask my wife questions that they should ask me”

2021

Background People with memory disorders often need care and help from family carers and health and social care providers. Due to the deterioration of cognitive capacity and language skills, they may be unable to convey their thoughts and care preferences to other people. As a result, their agency may become restricted. We investigated the descriptions provided by people with memory disorders and spousal carers of their influence on care in encounters with formal care providers. Methods Qualitative thematic analysis was used to identify, analyze, and report themes that describe encounters with professionals in different social or healthcare environments. In-depth interview data were gathered…

Vistu vanaga (Accipiter gentilis L.) konstatēšanas iespējamība Latvijā: divu metožu salīdzinājums un atsevišķu ietekmējošo faktoru analīze

2016

Darba mērķis ir noskaidrot vistu vanaga teritoriālo saucienu atskaņošanas ietekmi uz sugas ligzdošanas iecirkņu konstatēšanu, to salīdzinot ar Eiropā pieņemto vizuālo uzskaišu metodi un skaidrot konstatējamības izmaiņas saistībā ar attālumu no ligzdas, ligzdošanas stadijām, kalendāro un diennakts laiku. Noskaidrots, ka vistu vanaga konstatēšanas iespējamību ievērojami palielina akustiskā stimulēšana, izmantojot tēviņa teritoriālo saucienu ierakstu. Visās fenoloģiskajās fāzēs, izņemot ligzdu atstājušus mazuļus, konstatēšanas iespējamība ir augstāka izmantojot provocēšanu. Augstākā vistu vanaga konstatēšanas iespējamība ir līdz 200 m attālumam no ligzdas laikā līdz 100 dienai kopš gada sākuma…

Liikkumisen kannustimet muistisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä

2022

Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa ylläpitää tehokkaasti ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnan harrastamiseen vaikuttavat kuitenkin monet yksilölliset tekijät, jotka tulisi huomioida kannustettaessa ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset liikkumisen kannustimet ovat yhteydessä aktiiviseen liikunnan harrastamiseen ikääntyneillä ihmisillä, joilla riski muistisairauteen sairastumiseen on kohonnut. Tämä poikkileikkaustutkimus on osa laajempaa FINGER-tutkimusta (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability), johon osallistui 1 260 keski-iältään 69-vuotiasta henkilöä. Tutkittavien fyys…

Työntekijöiden kokemuksia TunteVa-työskentelystä muistisairaiden kohtaamisessa : "no minusta on tullut paljon parempi hoitaja"

2015

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää työntekijöiden kokemuksia TunteVa -työskentelystä ja niiden merkityksiä muistisairaiden kohtaamisessa. Väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden määrä tulee kasvamaan. Muistisairauksiin liittyy käytösoireita, joihin vaikuttavat muistisairauteen liittyvät neurokemialliset muutokset sekä henkilön persoonallisuus ja elinympäristö. Käytösoireen taustalla olevan tunteen ymmärtäminen on kohtaamisen lähtökohta ja käytettävän auttamismenetelmän tulisi ensisijaisesti olla lääkkeetön. Yksi lääkkeetön auttamismenetelmä on TunteVa® -toimintamalli. TunteVa® -toimintamalli on muistisairaiden kohtaamiseen kehitetty vuorovaikutusmenetelmä joka perustu…

Muistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea - turvaa vai tunkeilevuutta?

2019

Kodin merkitys muistisairautta sairastavalle miehelle : puolison näkökulma

2013

Koti on tärkeä kontrollin tunteen antaja. Koti on jotain, johon kuulutaan. Sillä on sekä symbolinen että konkreetti merkityksensä. Turvapaikan antajana koti suojaa ikääntynyttä henkilöä. Koti on se paikka, jossa ikääntynyt henkilö haluaa asua toimintakyvyn heikentymisestään huolimatta. Ympäristö mahdollistaa toimijuuden ja yksilö vastaa ympäristön asettamiin haasteisiin omien voimavarojensa mukaisesti. Yksilön toimintakykyä ei ole vain fyysinen toimintakyky, vaan myös psyykkisellä toimintakyvyllä kompensaatiokeinoineen on merkityksensä toimijuudessa. Koti on toimintakenttä, ympäristö, jossa ja josta käsin toimintoja suoritetaan. Muistisairaus heikentää voimakkaasti sekä elämänlaatua että se…

Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja - muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa

2014

Palveluohjaus määrittää muistisairaan läheisten palvelujen saamista - aikuiset lapset puolisoita heikommassa asemassa

2021

Läheisten rooli muistisairaiden hoivaajina on jo nyt merkittävä, ja se tulee kasvamaan. Muistisairaudet yleistyvät pitkäikäisyyden lisääntyessä, ja vanhushoivapolitiikassa painotetaan kotona asumista. Tässä tutkimuksessa selvitetään muistisairaan puolisoille ja aikuisille lapsille tarjottua tiedollista tukea, palveluohjausta ja palveluja. Lisäksi tarkastellaan, millainen yhteys eri taustatekijöillä on palvelujen tarjontaan, ja miten saatu tieto ja palveluohjaus vaikuttavat tarjottuihin palveluihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin muistisairaiden puolisoilta ja aikuisilta lapsilta sähköisellä Carer’s survey -kyselyllä. Aineiston analyysi osoittaa, että tietoa oli saatu rajallisesti ja puoliso…

Puolisoiden antamia merkityksiä muistisairauden vaikutuksille parisuhteessa ja arjessa

2013

Väestö ikääntyy kaikkialla maailmassa. Samalla muistisairauteen sairastuneiden ja heitä kotona hoitavien puolisoiden määrä kasvaa. Muistisairaus vaikuttaa laajasti sekä siihen sairastuneen että hänen läheistensä elämään. Puoliso on erityisen herkkä vaikutuksille, koska hän toimii usein muistisairaan kumppaninsa hoivaajana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä puolisot antavat muistisairauden vaikutuksille parisuhteessa ja arjessa. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia kokemuksia puolisoilla oli sairauden eri vaiheisiin liittyvistä muutoksista elämässä. Tutkimus on laadullinen ja aineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin ainei…

Laboratory-Based Gait Variability and Habitual Gait Entropy Do Not Differentiate Community-Dwelling Older Adults from Those with Subjective Memory Co…

2020

Background Age-related cognitive decline may be delayed with appropriate interventions if those at high risk can be identified prior to clinical symptoms arising. Gait variability assessment has emerged as a promising candidate prognostic indicator, however, it remains unclear how sensitive gait variability is to early changes in cognitive abilities. Research question Do community-dwelling adults over 65 years of age with subjective memory complaints differ from those with no subjective memory concerns in terms of laboratory-measured or free-living gait variability? Methods This cross-sectional study recruited 24 (age = 73.5(SD 6.4) years) community-dwelling people with subjective memory co…