Search results for "Servo"

Bladder augmentation and urinary diversion in patients with neurogenic bladder: Surgical considerations

2010

Segments from almost all parts of the bowel have been used for urinary diversion. As a result, the available absorptive surface area of the bowel is reduced, and the incorporation of bowel segments into the urinary tract may have metabolic consequences. This is an area somewhat neglected in the literature. Metabolic complications are rare, but sub-clinical metabolic disturbances are quite common. Several studies have demonstrated that some of the absorbent and secreting properties of the bowel tissue are preserved after incorporation into the urinary tract. Hyperchloraemic metabolic acidosis can occur if ileal and/or colon segments are used, as well as malabsorption of vitamin B(12) and bil…

Continent diversion with the Mainz pouch.

1996

From 1983 until July 1994, 561 patients in 2 urology departments (Mainz and Wuppertal) underwent a Mainz pouch 1 procedure. The Mainz pouch 1 was used for bladder augmentation in 60 patients, for orthotopic bladder substitution in 61 patients, and for continent cutaneous urinary diversion in 440 patients. In the group of continent cutaneous urinary diversion, the continence mechanism applied was an ileal intussusception nipple in 270 patients, an appendix stoma in 146 patients, a submucosal seromuscular bowel-flap tube in 14 patients, and a submucosal full-thickness bowel-flap tube in 10 patients. Indications for urinary diversion were bladder cancer in 339 patients, anatomical or functiona…

Orthotopic bladder augmentation and substitution.

1999

Orthotopic bladder augmentation or substitution using intestinal segments has become a standard procedure for many disorders that cause a loss of functional or anatomical bladder capacity. From the technical point of view, reservoir configuration by detubularizing the intestinal segments is the general practice. Various techniques exist, depending which types of segments and which techniques of ureteral implantation are used. Common problems include urinary incontinence, retention, metabolic disorders, and the possibility of secondary malignancies. As a result, research has been conducted into utilizing tissues other than intestine for bladder augmentation or substitution.

Urinary diversion and reconstruction.

2000

Orthotopic bladder augmentation and substitution has been established as the standard procedure for urinary diversion in many institutions, with current studies reporting mainly on continence rates and procedure-associated complications, such as the risk of impairment of neobladder function by local tumor recurrences in the small pelvis. Similarly, in other types of continent diversion, such as continent cutaneous diversion and rectal reservoirs, current interest is primarily directed towards minimization of surgery-associated complications.

Appendiceal continence mechanisms in continent urinary diversion.

1996

The creation of a safe, reliable, and easy-to-perform continence mechanism remains one of the most important problems during continent urinary diversion. The advent of the use of the appendix as an efferent segment brought through the umbilicus has greatly facilitated surgical procedures with very favorable results. Our experience with the insitu appendix as an efferent segment during continent cutaneous urinary diversion using the Mainz-pouch I technique over the past 6 years revealed a markedly decreased complication rate of 3.2% as compared with 7.2% in patients who received an ileocecal intussusception nipple. The routine use of the appendix as a continence mechanism during continent ur…

Data from: Key roles for freshwater Actinobacteria revealed by deep metagenomic sequencing

2014

Freshwaters ecosystems are critical but fragile environments directly affecting society and its welfare. However, our understanding of genuinely freshwater microbial communities, constrained by our capacity to manipulate its prokaryotic participants in axenic cultures, remains very rudimentary. Even the most abundant components, freshwater Actinobacteria, remain largely unknown. Here, applying deep metagenomic sequencing to the microbial community of a freshwater reservoir, we were able to circumvent this traditional bottleneck and reconstruct de novo seven distinct streamlined actinobacterial genomes. These genomes represent three new groups of photoheterotrophic, planktonic Actinobacteria…

Liikunnanopettajan palautteen observointi motivaatioilmaston näkökulmasta

2000

Assessment of the possibility of implementing small retention reservoirs in terms of the need to increase water resources

2021

Obecnie w Polsce z powodu zmniejszonych zasobów wodnych istnieje potrzeba budowy zbiorników wodnych. Pełnią one w środowisku ważne funkcje gospodarcze, przyrodnicze, rekreacyjne, poprawiają bilans wodny i przyczyniają się do ochrony przeciwpowodziowej. Budując zbiornik wodny, oprócz zagadnień hydrologicznych związanych z ilością wody, należy wziąć pod uwagę jakość wody, która będzie retencjonowana w zbiorniku, jego zamulenie oraz szereg innych aspektów. Bardzo ważna jest więc analiza uwarunkowań zbiorników planowanych, w tym fizjograficznych, hydrologicznych, hydrochemicznych i hydrogeologicznych, aby ograniczyć potencjalne negatywne skutki podejmowania decyzji o budowie takich obiektów. W …

Konservaattoreiden työllistyminen Suomessa 2014

2015

Pro gradu -tutkielman aiheena on selvittää suomalaisen konservointialan tilannetta vuonna 2014. Tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa selvitetään konservaattoreiden määrää Suomessa. Jotta alan koosta saataisiin kattava kuva, vertailtiin konservaattoreiden määrää Tanskaan ja Islantiin. Tiedonkeruussa käytettiin sähköisiä tiedonantoja, joita saatiin oppilaitosten ja alan etujärjestöjen edustajilta. Toisessa osassa selvitetään konservaattoreiden työllistymistä ja heidän asemaansa työelämässä. Tätä osaa varten toteutettiin kyselytutkimus keväällä 2014, jossa pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman suuri osa konservaattoreista ja konservaattorin toimessa työskentelevistä. Kyselyy…

Maakuntamuseoiden kokoelmatilat ja maakunnallinen kokoelmayhteistyö vuonna 2016

2017

Tutkielma käsittelee Suomen 21 kulttuurihistoriallisen maakuntamuseon kokoelma- ja säilytystiloja sekä museoiden toiminta-alueellaan tekemää yhteistyötä alueen paikallismuseoiden kanssa vuoden 2016 tilanteesta. Tavoitteena oli selvittää maakuntamuseoiden kokoelmatilojen kuntoa, määrää ja kokoelmatyöhön käytettävissä olevia resursseja, sekä minkälaisia kehittämissuunnitelmia museoissa on museoesineiden säilytystilojen osalta. Toisena tavoitteena oli selvittää maakuntamuseoiden alueellaan tekemää kokoelmatoimintoihin liittyvää alueellista yhteistyötä. Erityisesti halusin selvittää onko alueilla käytössä maakunnallisia yhteisiä kokoelmakeskuksia, joissa yhteisvetoisesti hoidetaan ja säilytetää…