Search results for "Suomenlinna"
showing 4 items of 4 documents
Salaviinarinkien toimintaympäristöt Helsingissä 1770-1787
2017
Tutkielma käsittelee salaviinarinkien toimintaympäristöjä vuosien 1770–1787 Helsingissä. Aikakautta määritti Kustaa III:n ailahtelevainen alkoholipolitiikka (1772–1787), jonka vuoksi arkinen viinanpoltto muuttui laittomaksi toiminnaksi. Samalla kriminalisoitiin muun muassa laittomasti poltetun viinan hallussapito ja myynti. Lisäksi alkoholinkäyttöä rajoittivat vanhemmat lait, jotka tähtäsivät ylenjuonnin aiheuttamien järjestyshäiriöiden siistimiseen pois julkisesta tilasta. Varhaismodernilla ajalla alkoholin käyttö oli runsasta ja kuului kiinteänä osana arkeen sekä juhlaan. Lainsäädännön ristiriita tapakulttuurin kanssa muodosti julkisten salaisuuksien kulttuurin, jossa rikollista toimintaa…
Yksin, yhdessä, erikseen? : Viaporin väki, kotitaloudet ja perheet 1766-1800
2014
Viapori oli Ruotsin valtakunnan puolustuksen kulmakivi 1700-luvulla. Tämän keskeisen sotilaallisen asemansa vuoksi sitä on tutkittu paljon. Tässä pro gradu -tutkielmassa Viaporia tarkasteltiin 1700-luvun keskeisen tuotannollisen ja identiteettiä määrittävän yksikön eli perheen, tai tarkemmin sanottuna kotitalouden, kautta. Pyrin selvittämään, millaisia Viaporin perheet ja kotitaloudet olivat vuosina 1766–1800. 1700-lukua tutkittaessa käsitteitä ”perhe” ja ”kotitalous” ei voida oikeastaan erottaa toisistaan, sillä perhettä nykyisessä merkityksessään ei ollut olemassa. Omassa tutkimuksessani ”kotitalous” esiintyy kuitenkin eräänlaisena yläkäsitteenä hyödyntäessäni Peter Laslettin malliin pohj…
Suomenlinna etnografisen pitkittäistutkimuksen kohteena : esitutkimusvaihe tutkimusprosessin osana
2017
Artikkelissa tarkastellaan pitkittäistutkimukseen tähtäävän etnografisen kenttätyön esitutkimusvaihetta (2015–2016) Suomenlinnassa. Elävä Suomenlinna -tutkimuksen esitutkimusta ohjasi kiinnostus siihen, millaisia vaikutuksia Unescon maailmanperintöstatuksella on 25 vuoden aikana ollut paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen elämään. Kansainväliset kulttuuriperintösopimukset korostavat yhteisöjen roolia kulttuuriperinnön suojelijoina, käyttäjinä ja eteenpäin välittäjinä. Tämä luo tarpeen suomenlinnalaisten paikkasuhdetta tarkastelevalle ajantasaiselle tutkimustiedolle. Erityisen kiinnostavaa on pohtia, millaisia tulokulmia paikallisilla on yhteisöllisyyteen, kulttuuriperintöön ja muuttuvaan el…