Search results for "Suomi toisena kielenä"

Selkokieli ja kielellinen saavutettavuus : kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa

2019

”Kun käytetään selkokieltä, voin ymmärtää, mitä maailmalla tapahtuu, mitä minulle tapahtuu ja pystyn vaikuttamaan omiin asioihini.” Näin eräs kehitysvammainen mies eritteli selkokielen merkitystä elämässään. Selkokielen merkitystä käsittelee myös tänä keväänä julkaistu Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Kirja valottaa selkokielen asemaa Suomessa ja kuvaa tarkasti, millaista hyvä selkokieli on. Se tarkastelee kieltä saavutettavuuden näkökulmasta ja pohtii selkokielen roolia yhteiskunnassa, jossa kaikki olisivat yhdenvertaisia. nonPeerReviewed

Oppija arjen sankarina – Luokasta arjen vuorovaikutustilanteisiin ja takaisin

2014

Olemme opettajina usein miettineet, miten hyvin luokkahuoneen suomi toisena kielenä -opetus valmentaa opiskelijoita toimimaan arjen kielenkäyttötilanteissa. Kerromme tässä artikkelissa tutkimusta ja pedagogista kehitystyötä yhdistävästä pilottihankkeesta, jonka tavoitteena on pienentää kuilua luokkahuoneessa tapahtuvan kielen opetuksen ja luokkahuoneen seinien ulkopuolella tapahtuvan kielen käytön ja oppimisen välillä. Hankkeessa kerätään tietoa ja kokemuksia, joiden avulla kehitetään pedagogisia työkaluja tuettuun kielen oppimiseen arjen vuorovaikutustilanteissa. nonPeerReviewed

Multimodaaliset resurssit viittomakielisten oppilaiden suomen kielen tunnilla : neksusanalyyttinen tutkimus

2016

Tutkin maisterintutkielmassani välityskeinoja ja multimodaalisuutta erään kuurojenkoulun 6–9-luokkalaisten viittomakielisten suomi toisena kielenä -oppitunneilla. Ensikieleltään viittomakielisille oppilaille suomen kieli on ensimmäinen kirjoitettu kieli, joten sen merkitys heidän elämässään on suuri, ja suomen kielen hallinta vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen. Tutkimuskysymyksissäni kysyn, mitä resursseja eli välityskeinoja suomi toisena kielenä -oppitunneilla on käytössä. Analysoin erityisesti, mitä välityskeinoja on käytössä taulutyöskentelyn toiminnossa, jossa opettaja on luokan etuosassa ja johtaa opetustilannetta taulun läheltä samalla, kun oppilaat istuvat pulpeteissaan. Pohdin my…

Yhteistoiminnallinen oppimateriaali alakoulun valmistavaan opetukseen

2015

Tukiainen, Mirka. 2015. Kasvatustieteen ja suomen kielen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos ja kielten laitos. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuottaa teoriapohjaisesti perusopetuksen valmistavaan opetukseen oppimateriaali, jonka teoreettisena lähtökohtana ovat yhteistoiminnallinen oppiminen, kommunikatiivinen kielitaitomalli ja Cummingsin pedagoginen viitekehys. Oppimateriaali on tarkoitettu valmistavan opetuksen opettajille, ja se tarjoaa yhteistoiminnallisia harjoituksia sekä esittelee niiden teoreettisia lähtökohtia. Tutkielman oppimateriaali koostuu 20 harjoituksesta, niihin liittyvistä lisämateriaaleista ja arvioinnin apuvälineistä. Harjoituksista on…

Näkökulmia nuorten monikielisyyteen ja Suomen kielivarantoon

2021

Lukion S2 : opetustarjonta ja ylioppilaskokeessa menestyminen

2018

Tutkimuksen aiheena ovat S2-oppimäärän kurssitarjonta ja oppimateriaalien käyttö lukioissa sekä se, ovatko S2-ylioppilaskokeesta saadut arvosanat linjassa S1-arvosanojen kanssa. Etsin myös tilastoyhteyttä oppimäärän tarjonnan ja arvosanojen väliltä. Arvosanojen tarkasteluväli on syksyn 2014 tutkinnosta syksyyn 2017. Tutkimusalue on koko maa. Tein kyselyn niille 251 lukiolle, joissa on tuolloin ollut S2-kokeen kirjoittajia. Kyselyyn vastasi lähes puolet lukioista. Tutkimuksen perusteella S2-oppilaiden määrä lukiossa vaikuttaa kurssien tarjontaan, oppimateriaalien käyttöön ja arvosanoihin. Suurimmassa osassa lukioita S2-kokeen kirjoittajia on ollut tarkasteluaikana alle 10. Niistä S2-kursseja…

Tietoa antavan tekstin ymmärrettävyys aikuisten alkeistason S2-oppijoiden näkökulmasta

2014

Kielitietoista yhteistyötä : katse oman äidinkielen opetukseen

2018

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme monikielistä pedagogiikkaa ja kielitietoista koulua oman äidinkielen opetuksen ja muiden oppiaineiden välisen yhteistyön näkökulmasta. Tuomme esiin oman äidinkielen opettajien kokemuksia siitä, miten äidinkielten näkyvyyden lisääminen voi tukea monikielisten oppilaiden identiteettityötä ja osallisuutta sekä kielellisten taitojen ja eri aineiden oppisisältöjen tehokasta karttumista. Kokemukset osoittavat, että jaettu asiantuntijuus ei ole itsestäänselvyys. Parhaimmillaan se kuitenkin synnyttää uusia, kaikkien oppilaiden oppimista tukevia käytänteitä ja lisää koko koulun ymmärrystä lähiympäristön kielellisestä moninaisuudesta. Kirjoitus perustuu kuuteen tätä…