Search results for "TAP"
showing 10 items of 2834 documents
The Dynamics of Expellee Integration in Post-1945 Europe
2020
Sosiaaliset normit vähentävät liikuntaa siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen
2022
Język metaforyczny w modelu Wrocławskiej Szkoły Przyszłości
2020
W niniejszym artykule poszukuję odpowiedzi na pytanie: Jakie są sensy i znaczenia metafor we Wrocławskiej Szkole Przyszłości (WSP)? Ukazuję zastosowanie języka metaforycznego w szkole, gdzie metaforę traktuje się jako źródło wiedzy o otaczającym świecie, jako swoiste wspomaganie efektywniejszej komunikacji oraz jako stymulator wyobraźni. We WSP uważa się, że dziecko nie musi być skazane na edukację opartą na stereotypowych zachowaniach. Uważa się tam, że w procesie edukacji potrzebne jest myślenie kreatywne, oparte na rozmaitych skojarzeniach, w których wykorzystywana jest umiejętność tworzenia mapy myśli, wyobraźni, czyli tzw. edukacja z wyobraźnią. Taką edukację we Wrocławskiej Szkole Prz…
Itsejärjestäytyvä DNA-kultananopartikkeli-rakenne yhden elektronin transistorina
2012
Tässä tutkielmassa selvitettiin kultananopartikkelien ja itsejärjestäytyvän DNA-järjestelmän soveltuvuutta nanoteknologian komponenttina. Työssä yhdistetään funktionalisoituja kultapartikkeleita jo valmiiksi tutkittuun itsejärjestäytyvään DNA-rakenteeseen työnimeltään BAB. Se muodostuu kolmen TX-tiilen ketjusta, johon suunnittelin kandidaatin tutkinnossani kiinnityskohdat kultapartikkeleille. Yhdistämällä kultapartikkelit ja BAB-rakenne saadaan muodostettua kolmen partikkelin ketju, ja tällä rakenteella pyritään muodostamaan yhden elektronin transistori: Toiminta yhden elektronin transistorina pyrittiin havainnoimaan Coulombin saarron avulla mittaamalla differentiaalista konduktanssia sekä …
Esteetön opiskeluympäristö ammatillisessa oppilaitoksessa : tapaustutkimus erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja heidän opettajiensa kokemuk…
2013
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisena ammattioppilaitoksen esteettömyys ilmenee erityistä tukea tarvitsevan ja oppimisvaikeustaustaisen opiskelijan ja hänen opettajiensa kokemana. Tutkimuksessa tuotiin esille opiskeluympäristön toteutumista, opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia esteettömyydestä ja oppimisen ongelmista. Mielenkiinnon kohteena olivat myös osa-alueet, joista esteettömyys kohderyhmien ko-kemuksissa rakentuu. Ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammattiin liittyvää oppimisen taitoa tarvitaan myös opiskelun jälkeisessä elämässä ja elinikäisen oppimisen velvoittamana koko loppuiän. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan saavuta tarvitta…
Abstrakti, muodollinen ja vanhentunut tasa-arvo? : diskursiivinen tulkinta liikuntajärjestöjen tasa-arvopuheesta
2019
Viimeaikaista liikuntapoliittista ja -tieteellistä keskustelua on käyty siitä, millainen on liikunnan ja urheilun sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tila. Yhtenä sytykkeenä on toiminut vuonna 2015 päivitetty liikuntalaki, jonka kirjauksissa vahvistettiin tasa-arvon ja yhden vertaisuuden edistämisvaatimusta ja jonka myötä myös opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi edellyttää järjestöiltä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia osana valtionapukelpoisuutta. Tämä artikkeli osallistuu keskusteluun keskittämällä katseen liikuntajärjestöjen puheessa rakennettaviin sukupuolten tasa-arvopolitiikan diskursseihin. Tutkimustehtävänä tarkastellaan sitä, millaisia diskursseja liikuntatoimijoid…
Smooth sailing toward more peaceful societies? Long-run Nordic development paths
2022
Publisher Copyright: © 2022 selection and editorial matter, Christopher Lloyd and Matti Hannikainen. In this chapter, the authors aim to compare the Nordic societies in a broad fashion in the last 200 years in their process of “sailing” (with the implication of rough waters along the way) from social fragmentation to more inclusive welfare societies. The authors’ main goal is to examine the coevolution of economic, political, and fiscal factors among the Nordic societies in the long run by making use of recent longitudinal data sets. In this way, they can map out some key patterns that characterized the shift toward more peaceful and well-functioning societies. First, the authors focus on t…
The Nordic Economic, Social and Political Model : Challenges in the 21st Century
2021
The Nordic Model is the 20th-century Scandinavian recipe for combining stable democracies, individual freedom, economic growth and comprehensive systems for social security. But what happens when Sweden and Finland – two countries topping global indexes for competitiveness, productivity, growth, quality of life, prosperity, and equality – start doubting themselves and their future? Is the Nordic Model at a crossroads? Historically, consensus, continuity, social cohesion, and broad social trust have been hailed as key components for the success and for the self-images of Sweden and Finland. In the contemporary, however, political debates in both countries are increasingly focused on risks, t…
Mitä kello on? : kello modernissa yhteiskunnassa ja sen sosiologisessa teoriassa
2002
Jorma Pohjanen kyseenalaistaa tutkimuksessaan arkikokemuksemme kellosta ajan mittarina ja ajan ja kellon määräävästä vaikutuksesta tekemisiimme. Kello on tutkimuksessa pikemminkin yhteiskunnallinen ilmiö kuin aikaa mittaava laite. Rahan ohella kello on modernin yhteiskunnan tyypillisin ilmiö ja esine. Jorma Pohjasen tutkimuksessa kello on kytketty sosiologiseen teoriaan modernisoitumisesta, ja siinä pyritään selvittämään mitä kello sosiologisessa mielessä on.
Maaseutualueiden vaihtoehtoiset tulevaisuudet
2015
Maaseutualueille luodaan neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa kirjallisuuden ja tulevaisuusverstaiden aineistojen pohjalta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen. Tulevaisuuskuvat ovat hajautunut biotalous, siirtomaatalous, museomaaseutu ja saarekemaaseutu. Merkittävimpiä muutosvoimia kuvien taustalla ovat ympäristö ja kestävyys, keskittymisen ja hajautumisen prosessit, teknologian kehitys, sääntelyn lisääntyminen ja maaseutu hyvinvoinnin lähteenä. Erilaisten alueiden kilpailukyky liiketoiminta- ja asumisympäristönä sekä yhdyskuntarakenne poikkeavat merkittä- västi toisistaan eri tulevaisuuskuvissa. Juuri kehityspolkujen vahvan erottelun ansiosta tulevaisuuskuvia voidaan käyttää yhteiskunta…