Search results for "TEE"
showing 10 items of 8497 documents
Miksi koulu mättää : perheen ulkoisten ja sisäisten tekijöiden yhteydet nuoren asennoitumiseen koulua kohtaan
2001
Intergenerational Transmission of Dyslexia : How do Different Identification Methods of Parental Difficulties Influence the Conclusions Regarding Chi…
2022
By investigating children whose parents have dyslexia, family risk (FR) studies are expanding our understanding of the intergenerational transmission of dyslexia. These studies, however, vary in their identification of FR, and how the use of different identification methods influences research findings and conclusions is yet to be systematically investigated. This study aims to evaluate the association between two FR identification methods—parental self-reports and direct skill assessments—and their unique contributions in the prediction of children's reading. The study employed two datasets: a prospective FR sample (half of the parents in the sample had dyslexia and the remaining half did …
Kuulonäkövammaisten lasten vanhempien tuentarpeet ja tuenlähteet
1998
The impact of parental behaviors on children's negative emotions
2015
The study examined the role of different parental behaviors on children’s negative emotions. Parents of 152 Finnish first grade children (79 girls and 73 boys) filled in diary-formed questionnaires which measure parental behaviors including affection, behavioral control and psychological control. Children’s negative emotions are also measured by diary-formed questionnaires which are filled in by their parents. The results showed that parental affection was negatively related to children’s negative emotions while parental psychological control was positively related to children’s negative emotions. The study did not find relation between parental behavioral control and children’s negative em…
Syömishäiriö perheen arjessa : vanhempien kokemuksia selviytymisestä
2006
Individual differences in parenting : the five-factor model of personality as an explanatory framework
2003
Riitta-Leena Metsäpellon väitöstutkimus osoittaa, että lastenkasvatusta voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä, mutta menetelmät eivät anna yhtenäistä kuvaa vanhemmista kasvattajina. Ulospäinsuuntautunut ja avoin äiti voi koetilanteessa näyttää havainnoitsijan mielestä lapsilähtöiseltä ja hän voi itsekin arvioida kasvatuksensa sellaiseksi, johon sisältyy kiintymystä, kuuntelemista ja lapsen huomioon ottamista. Lapsi voi kuitenkin arvioida hoivaavammaksi sellaisen äidin, joka ei ole yhtä ulospäin suuntautunut ja jolla riittää ehkä enemmän huomiota lapselle. Vanhemman vähäinen ulospäinsuuntautuneisuus voi siten lapsen näkökulmasta merkitä myönteisiä kasvatuskokemuksia ja suotuisaa perheilmap…
Isien tiedon- ja tuentarpeet sekä käsitykset yhdessä kasvattamisesta vauvaperheessä
2018
Ranta Minna. 2018. Isien tiedon- ja tuentarpeet sekä käsitykset yhdessä kasvattamisesta vauvaperheessä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 82 sivua. Liitteet 2. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vauvaperheen isien tiedon- ja tuentarpeita ja kokemuksia sekä käsityksiä yhdessä kasvattamisesta eli jaetusta vanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenografisen lähestymistavan mukaisesti. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä 21–40-vuotiasta vauvaperheen isää, jotka olivat saaneet ensimmäisen tai toisen biologisen lapsensa vuoden sisällä ja asuivat yhdessä lapsensa äidin kanssa. …
Sisarussuhteet ja vanhemmuus ylivilkkaan lapsen perheessä
2010
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhemmuutta ja sisarussuhteita ylivilkkaiden lasten perheissä. Kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti ylivilkkaiden lasten sisarussuhteet, jotka ovat vähän tutkittu aihealue. Tutkittavina oli 10 äitiä, joista viidellä oli tarkkaavaisuuden ja/tai ylivilkkauden ongelmia omaava lapsi. Näistä äideistä neljä oli osallistunut ylivilkkaiden lasten vanhemmille tarkoitettuun interventioon. Viidennen äidin löysin toisen avainhenkilöni kautta. Muut viisi äitiä muodostivat niin sanotun verrokkiryhmän. Molemmissa tutkimusryhmissä oli vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Tutkimukseni edustaa kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimuksen toteutin teemahaastattel…