Search results for "Third Sector"

Presentación del monográfico "El balance social en la economía social"

2001

Asociacionismo, ciudadanía y bienestar social

2004

Durante las dos últimas décadas del siglo XX, se ha producido un giro histórico en el asociacionismo español, que se plasma tanto en la creación de asociaciones y en la participación asociativa, como en la institucionalización (leyes del voluntariado, de asociaciones, etc.) y en el interés académico que suscita el fenómeno. Tres interpretaciones se han dado del mismo: una utópica, que lo considera como expresión de una radicalización participativa; otra crítica, que ve en el mismo un subterfugio para diluir la privatización del Estado de bienestar, y una integrada, que habla en términos de la aparición de un tercer sector junto al mercado y el Estado. Cada una de ellas es sugerente, pero in…

Current challenges and prospective analysis of the Third Sector of Social Action (TSSA) in Spain

2020

This paper analyses the current conditions and future challenges faced by the Third Sector of Social Action (TSSA) in Spain to consolidate itself as an institutional sphere of sustainable welfare and as a strategic actor in the development of social policies. The empirical basis of this work has been obtained with the use of qualitative methods such as in-depth interviews, focus groups and the mixed method of Delphi. The use of these methods is aimed at interpreting TSSA leaders' discourses, the collective voice of Non-governmental organisations (NGO) managers and representatives, and the opinions of experts on: the nature and past development of the sector. This research was carried out un…

NGOs and the implementation of active labour market policies : the case of Finland and Sweden

2012

"Public Governance of Cultural Heritage". Using the institution of Trust to recover the degraded cultural assets owned by a Municipality

In Italy, the cultural heritage care has always been charged primarily to the State or,more generally, to the Public Sector, especially in the light of its natural aptitude to pursue general interests. However, nowadays the primacy of the public actors (first and foremost the Municipalities, viewed more and more as main actors in charge for the care of cultural heritage), risks being questioned by increasingly stringent budgetary constraints. The latter have been compromising the capability to guarantee a fair and widespread protection and to make the cultural heritage available to the community, as witnessed by the progressive accumulation of degraded or abandoned cultural heritage over ti…

Maineen ja tunnettuuden merkitys yhteishyvään pyrkivän organisaation legitimiteetin muodostumisessa

2010

Kolmannen sektorin merkitys yhteiskunnassa on vahvistunut. Yhteishyvään pyrkivien kolmannen sektorin organisaatioiden voi kuitenkin olla vaikeaa saavuttaa legitiimi asema, jossa niiden toimintaa pidetään riittävän tarpeellisena. Imagoilla, maineella ja tunnettuudella voidaan nähdä olevan suuri vaikutus legitimiteetin muodostumiseen ja säilyttämiseen toimintakentällä. Yhteishyvään pyrkivien organisaatioiden aineettomien ominaisuuksien merkitystä legitimiteetille ei kuitenkaan ole tutkittu paljon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhteishyvään pyrkivän organisaation tunnettuus, mielikuvat ja maine tärkeiden sidosryhmien keskuudessa vaikuttavat legitimiteetin muodostumiseen, ja mite…

Nuorten, valtion vai markkinoiden asialla? : nuorisojärjestöjen hybridit toimintalogiikat

2018

Suomalaiselle kolmannelle sektorille on ollut tyypillistä, että toiminta perustuu kansalaisten vapaaehtoiseen toimintaan yhdistysten jäseninä. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan kolmannen sektorin järjestöt näyttävät kuitenkin omaksuvan piirteitä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta eli hybridisoituvan. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan yhden järjestöryhmän näkökulmasta. Pääkysymykset ovat, miten valtakunnalliset nuorisojärjestöt määrittävät itsensä kolmannen sektorin järjestöinä ja nuorisotyön kentän toimijoina sekä millaiset institutionaaliset logiikat vaikuttavat niiden määrittelyihin itsestään. Tutkimuksen aineistona käytetään valtakunnallisille nuorisojärjestöille tehdyn kyselyn…

Perheliikunta kolmannella sektorilla

2017

Tutkimuksessa tarkasteltiin perheliikunnan organisoimista ja edistämistä kolmannen sektorin kattojärjestöissä. Tutkimustehtävänä oli selvittää millaista perheliikuntaa kolmannen sektorin järjestöt organisoivat ja edistävät, millaisia syitä perheliikuntatyön taustalla on, sekä millaisena perheliikunnan tulevaisuus näyttäytyy haasteineen ja mahdollisuuksineen järjestöissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdeksalla teemahaastattelulla. Haastateltavat järjestöt olivat liikunta- ja urheilujärjestöjä tai sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Haastateltavista kahdeksasta järjestöistä viisi kuului Liikkujan polku -verkoston perheliikunnan teemaryhmään. Haasta…

Does sector matter? Plural characteristics and logics in third sector festival organisations

2019

The starting point for the research has been the idea that society is divided into three relatively distinct areas of activity, i.e. separate sectors: the public sector, the market sector and the third sector. According to this understanding, each of these sectors has specific characteristics and core logics guiding its activities. Over recent decades, however, the boundaries between the sectors have been becoming blurred. This leads to different hybrid organisations, which combine the practices and principles of various sectors. This research aims to increase the understanding of hybrid organisations, their characteristics and the mechanisms behind hybridisation. Drawing from the ideal sec…

Julkiset palvelutuotantotehtävät suomalaisten liikuntaseurojen muodonmuutosten lähteenä

2022

Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaistoimijoilla on aina ollut merkittävä asema väestön hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden tuottamisessa. Viime vuosina julkinen sektori on kuitenkin pyrkinyt laajentamaan muiden yhteiskuntasektorien toimijoiden, kuten liikunta- ja urheiluseurojen, osallistumista kansalaisten palvelutuotantoon. Tarkastelemme artikkelissa, (1) millaisiin julkisten palvelujen tuotantotehtäviin liikuntaseurat ovat olleet valmiita sitoutumaan ja (2) miten tehtävät ovat muuttaneet seuratoimintaa. Lähestymme tutkimusaihettamme vertailemalla kahdeksaa julkiseen palvelutuotantoon paikallisesti sitoutunutta liikuntaseuraa. Tutkimusaineistomme koostuu tapaustutkimusseurojen to…