Search results for "Työhyvinvointi"

Työhyvinvoinnin psykologiaa, osa 2

2019

Kirja-arvio: Anne Mäkikangas, Saija Mauno & TaruFeldt (toim.) (2017) Tykkää työstä. Työ hy­vinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS­kustannus. 220 s. nonPeerReviewed

Teoreettinen kehys viestintäteknologioiden käytön hallinnasta: toimijuus ja osaaminen tietotyössä

2022

Erilaisten viestintäteknologioiden käytöllä on keskeinen rooli tietotyöntekijöiden arjessa. Erityisesti etätyössä, kun yhteydenpito tapahtuu pääosin teknologia­välitteisesti, yksittäiset työntekijät ovat enenevässä määrin vastuussa siitä, missä, miten ja milloin työtä tehdään. Viestintäteknologioiden käyttö tuo muka­naan monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, sillä esimerkiksi keskeytyk­set, jatkuva tavoitettavuus ja monisuorittaminen voivat olla yhteydessä lisäänty­neeseen stressiin ja heijastua näin ollen hyvinvointiin. Onkin perusteltua kysyä, kuinka tietotyöntekijät hallitsevat viestintäteknologioiden käyttöään tehdäkseen siitä mahdollis…

Tervetuloa Suomelan kouluun ja Lavian lukioon : uuden opettajan perehdyttämiskansio

2008

Kaikki ei ole suoraviivaista : yleistetyn additiivisen mallin (GAM) käyttö ja edut työn piirteiden käyräviivaisten työhyvinvointivaikutuksien tutkimi…

2010

Tilastomenetelmien käyttö yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on yksipuoleista. Tässä tutkimuksessa esiteltiin uusi analyysimenetelmä yleistetty additiivinen malli (GAM), jota verrattiin usein käytettyyn yleistettyyn lineaariseen malliin (GLM). Analyysimenetelmiä sovellettiin työhyvinvoinnin tutkimukseen. Työhyvinvoinnin syntyä tarkasteltiin työpsykologien kehittämien Karasekin interaktiomallin, työn vaatimusten ja voimavarojen (TV-TV) mallin sekä Warrin vitamiinimallin näkökulmasta. Kaikki kolme työhyvinvoinnin mallia selittävät työhyvinvointia työn piirteillä. Työhyvinvointia mitattiin työstressin ja työn imun kautta. Tutkimustehtävinä oli selvittää eroavatko GAM:n ja GLM:n tulokset j…

Sosiaalityöntekijöiden työyhteisölliset voimavarat subjektiivisen työhyvinvoinnin selittäjänä kunnallisessa sosiaalihuollossa

2015

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden subjektiivista työhyvinvointia sekä työyhteisöllisten voimavarojen roolia hyvinvoinnin selittämisessä. Työhyvinvointia lähestytään myönteisestä näkökulmasta työn vaatimusten ja voimavarojen viitekehyksessä. Tutkimus pohjautuu vuosina 2011–2012 kerättyyn kyselyaineistoon, johon on vastannut 817 sosiaalityöntekijän tehtävissä kunnallisessa sosiaalihuollossa työskentelevää henkilöä. Vastaajista noin 41 prosentilla oli myönteisiä subjektiivisen työhyvinvoinnin kokemuksia vähintään muutaman kerran viikossa, ja päivittäin tällaisia kokemuksia oli liki 20 prosentilla vastaajista. Yleisimpiä olivat innostuksen kokemukset sekä mielihyvän tunteminen t…

Stress, Coping Strategies and Resources of Early Childhood Education Leaders during the COVID-19-Pandemic in Finland, Germany and Israel

2023

The exceptional circumstances during the COVID-19 pandemic in 2020-2021 caused unexpected challenges for the leaders in Early Childhood Education (ECE) centres. The range of measures implemented for preventing the infection from spreading reduced opportunities for face-to-face communication and changed the form of professional cooperation. All that has affected the working conditions and work well-being of the leaders. In this article we examine the ECE centre leaders' experiences regarding stress, their coping strategies and coping resources according to the Lazarus & Folkman (1984) stress model during the COVID-19-pandemic in Finland, Germany and Israel. The aim is to understand leaders' …

Job satisfaction mediates the association between perceived leadership styles and early retirement intentions

2016

The ageing of the population is particularly challenging for the healthcare sector, which is at the same time facing a nursing shortage. Therefore, improving work conditions and well-being at work in order to prolong nurses’ careers and retention in their profession until retirement age has become one of the key issues of healthcare leaders and policymakers. This study tested a structural model linking nurses’ perceived leadership styles and early retirement intentions. We tested the model in a sample of 343 nurses at one Finnish university hospital. It was hypothesized that the relationship between perceived leadership styles and early retirement intentions would be mediated by job satisfa…

Työn merkityksellisyyden johtaminen: Työn merkitysten ja täyttymysten kyselyn mahdollisuudet ja haasteet

2023

Leadership and meaningful work: The possibilities and challenges of the Vocational Meaning and Fulfillment Survey In this study we examined how leaders perceive meaningful work and if the new Vocational Meaning and Fulfillment Survey (VMFS) could be used as a leadership tool in organizations. The data were collected through 22 semistructured thematic interviews and analyzed with a phenomenographic approach. Three categories of perspectives on meaningful work were found: individual, organizational and holistic. The VMFS was perceived as a useful and practical tool by most of the leaders. It could be used at individual, team, and organizational levels to measure the experience of meaningfulwo…

Huono johtaminen lääkärikontekstissa

2022

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ilmenemismuotoja huono johtaminen saa lääkärikontekstissa. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua (n=50). Kaikki aineiston informantit ovat lääkäreitä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jonka tuloksena syntyi huonon lääkärijohtamisen teemoittelu. Tätä teemajakoa täsmennettiin myös aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla.Tutkimuksen tuloksilla toivotaan voitavan kehittää lääkäreiden työhyvinvointia ja lääkärijohtajan työtä terveydenhuollon muuttuvassa toimintaympäristössä siten, että lääkäreillä olisi tehtäväänsä motivoituneita ja tehtävässään viihtyviä lääkäreitä johtajinaan. This study …

Leaders’ intensified job demands : Their multi-level associations with leader-follower relationships and follower well-being

2022

To study the ever-increasing pace of work practices, we investigated leader experiences of intensified job demands (IJDs) and their effects on followers. Based on the challenge-hindrance approach, different kinds of job demands may produce either negative or positive work-related outcomes. Using this perspective, we investigated the leaders IJDs against their followers’ satisfaction with them as leaders, follower evaluations of the leader-member exchange (LMX) relationship quality, and their personal well-being (burnout and work engagement). Of the four IJDs, (1) work intensification and (2) career-related planning demands were conceptualised as negative hindrances for leaders, whereas (3) …