Search results for "Työmarkkinat"
showing 10 items of 129 documents
Aluetaloustieteen menetelmät liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutustarkastelussa
2020
Tässä selvityksessä on arvioitu, voidaanko aluetaloudellisilla tarkasteluilla selvittää liikenneinfrastruktuurien kehittämiseen sekä liikenteen hinnoitteluun ja sääntelyyn liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia yrityksille, kuluttajille ja julkiseen talouteen aluetalouksien tasolla. Tulosten mukaan se voidaan tehdä aluetalousmalleilla, joilla kuvataan ja lasketaan kokonaisvaltaisesti talousjärjestelmässä toisistaan riippuvien vaikutusketjujen muutoksia. Liikennejärjestelmän muutosten suorista käyttäjähyödyistä ja -haitoista seuraa välillisesti laajempia taloudellisia vaikutuksia eri markkinoiden välisen vuorovaikutuksen dynamiikassa. Nämä vaikutukset toteutuvat kasautumiseen, työmarkkinoihin…
AMK-tutkinto – avain menestymiseen työmarkkinoilla?
2020
Artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulututkintojen vaikutuksia yksilöiden menestymiseen työmarkkinoilla. Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin kattaviin rekisteritietoihin työllisyydestä ja ansiotasosta. Tarkastelun perusteella AMK-tutkinnot parantavat merkittävästi ansiotasoa. Tämä koskee sekä alempia että ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. AMK-tutkinnon suorittaneet ovat hyötyneet tutkinnoistaan tuntuvasti korkeamman ansiotason muodossa – myös silloin, kun tutkinto on suoritettu vanhemmalla iällä. nonPeerReviewed
Ammattikorkeakoulut, työmarkkinat ja muuttoliike
2019
Kilpailukykyistä tulevaisuutta luomassa? EAY, BusinessEurope ja Euroopan sosiaalisen mallin modernisaatio
2013
Keskustelu Euroopan sosiaalisen mallin ympärillä käy kuumana. Integraation syveneminen ja Euroopan unionin kasvustrategia edellyttävät jäsenmailta kansallisten työ-, talous- ja sosiaalipoliittisten järjestelmien tehokasta kehittämistä, eikä kriittisistä äänenpainoista ole ollut pulaa. Eurooppalaisen ay-liikkeen mukaan EU on asettanut kilpailukyvyn tärkeimmäksi arvokseen ja jättänyt työntekijät unhoon. Työnantajapuoli puolestaan kritisoi unionia ja sen jäsenmaita siitä, ettei kilpailukyvyn eteen ole tehty vieläkään tarpeeksi. Eurooppalaiset työmarkkinat saattavat olla jäykät, mutta ainakin Eurooppa-tason työmarkkinaosapuolten kielet ovat notkeita. nonPeerReviewed
Kahdentoista markan kapina? : vuoden 1956 yleislakko Suomessa
2004
Tomi Mertanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vuoden 1956 yleislakon poliittista tapahtumahistoriaa. Kyseessä on ensimmäinen tieteellisesti laadittu kuvaus yleislakon tapahtumahistoriasta. Mertanen selvitti lakon eri osapuolten keskinäistä vallankäyttöä lakon muodostaman poikkeustilanteen aikana. Lähtökohtana tutkimuksessa oli weberiläinen valtakäsitys, jossa valtio käsitetään pakkoyhteisöksi, jonka olemassaolon kansalaiset tunnustavat. Poliisi on tällöin yksi valtion vallankäytön elin. The thesis at hand is the very first one which deals with the general strike of 1956 in Finland. It has not yet been studied beyond the level of master’s theses, a fact that makes this research definitely r…
Going global : ay-liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa?
2008
Sosiaaliset taidot ovat entistä tärkeämpiä työelämässä
2018
Teknologiset innovaatiot muovaavat yhä voimakkaammin työmarkkinoita, kun koneet ja robotit ottavat hoidettavakseen työtehtäviä. Osa työelämässä aiemmin vaadituista taidoista vanhentuu tai muuttuu hyödyttömiksi, ja tilalle nousee uusia osaamistarpeita. Eräs oletettavasti korostuva taito on kyky toimia sosiaalisissa tilanteissa. Tuloksemme osoittavatkin, että Suomen työmarkkinoilla viime vuosikymmeninä yhä suurempi osuus työpaikoista on ollut sellaisia, joissa vaaditaan hyviä sosiaalisia valmiuksia. Sosiaalisemmat henkilöt myös tienaavat muita enemmän, ja tämä ansioero on kasvanut entisestään viime vuosina. nonPeerReviewed
Ikä, identiteetti ja ohjaava koulutus. Ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät oppimisyhteiskunnan haasteena
2007
Piia Silvennoinen tutki väitöskirjassaan, millainen merkitys työvoimapoliittisella koulutuksella on ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien elämässä. Koulutusten oletetaan parantavan ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuutta ja elämänhallintaa. Silvennoinen haki vastausta siihen, miten ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät itse suhtautuvat työvoimapoliittisiin koulutuksiin; onko niistä heille haittaa vai hyötyä. Silvennoinen kertoo, että koulutuksen hyödyllisyyttä arvioidaan sen työllistävän vaikutuksen kautta. – Mitä vähemmän koulutus työllistää, sitä enemmän myös sen muut merkitykset menettävät arvoaan ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien elämässä, Silvennoinen toteaa. Nykyinen itseohjau…