Search results for "Upper secondary school"

From a “Student” to a Lifelong “Consumer” of Education? Constructions of Educability in Adult Students’ Narrative Life Histories

2010

The focus of this study was to examine the constructions of the educable subject of the lifelong learning (LLL) narrative in the narrative life histories of adult students at general upper secondary school for adults (GUSSA). In this study lifelong learning has been defined as a cultural narrative on education, “a system of political thinking” that is not internally consistent, but has contradictory themes embedded within it (Billig et al., 1988). As earlier research has shown and this study also confirms, the LLL narrative creates differences between those who are included and those who fall behind and are excluded from the learning society ideal. Educability expresses socially constructed…

Gutters egne refleksjoner omkring hvorfor de avsluttet videregående opplæring, og hva som skal til for å fullføre utdanning : En kvalitativ studie ba…

2018

Masteroppgave psykisk helsearbeid ME504 - Universitetet i Agder 2018 Throughout our working carrier we have met youth who had dropped out from upper secondary school with that consequence that they stand without work or education. We wish to approach the phenomenon dropouts from the perspective of the youth, here boys, to try to find out more about how they think of their own possibilities. This study is part of a research project at the University of Agder and represents a contribution to the research group “Ung i Sør”. The purpose of this study is to increase understanding around how boys explain the causes behind their choice to dropout and what they express can contribute to returning t…

Ryhmäosaaminen lukiossa on kaikkien asia

2021

Trajectory subgroups of perceived emotional support from teachers : Associations with change in mastery climate and intentions to quit upper secondar…

2022

The aims of this three-wave longitudinal study were to identify and describe trajectories of perceived emotional support from teachers and investigate whether these trajectories were related to the development of intentions to quit upper secondary school via change in perceived mastery climate. Among 1379 Norwegian upper secondary school students, three trajectory subgroups were identified: stable high (84.9%), decreasing (7.8%), and low increasing (7.3%). The subgroups differed in levels of achievement ambition and academic self-concept. Further, a parallel process latent growth curve model revealed essential associations with change in intentions to quit school. Specifically, students wit…

Student Athletes’ Causal Attributions for Sport and School Achievement in Relation to Sport Dropout and Grade Point Average

2023

The present study longitudinally examined stability and change in the attributional profiles of Finnish student athletes (n = 391) in upper secondary sport schools. Moreover, it examined the extent to which these profiles, and changes in them, were associated with athletes’ level of sport competition and school achievements and dropouts at the end of upper secondary sport school. Using latent profile analysis, five different and highly stable attributional profiles were identified for student athletes: (a) depressive (6.9%), (b) athletic self-serving (23.0%), (c) average (16.4%), (d) learned helplessness (30.9%), and (e) responsible (22.8%). The results further showed that over the 3-year s…

Koulumenestyjät: tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurista

2002

Millaisista lähtökohdista tulevat koulumenestyjät ja miten he sijoittuvat työelämään? Mikä merkitys hyvällä koulumenestyksellä on huippuoppilaiden elämässä ollut? Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on etsiä vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Tutkimuksessa seurataan laudaturylioppilaiden urapolkuja tilastojen ja elämäkertojen avulla. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa kerrotaan, millaisille koulutus- ja työurille laudaturin yleisarvosanan kirjoittaneet ylioppilaat ovat suuntautuneet lukion jälkeen. Toisessa osiossa koulumenestyjien elämänvaiheita seurataan kuuden laudaturin ylioppilaiden kirjoittamien tarinoiden avulla. Kertomukset tuovat esiin sen, kuinka yhdenmukaisten tila…

Lukiomenestyksen ja yliopisto-opintojen aloitushetken iän yhteys yliopisto-opinnoissa menestymiseen ja opintojen etenemiseen : seurantatutkimus

2018

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin lukion opintomenestys selittää yliopisto-opinnoissa menestymistä ja opintojen etenemistä. Aineisto muodostui 120:n vuonna 2006 opintonsa aloittaneen liikuntatieteiden tai kielten yliopisto-opiskelijan takautuvista opintotiedoista. Tutkittavista kerättiin lukiosuoritusten arvosanat, ja heidän yliopisto-opintojensa etenemisnopeutta ja suoritustasoa seurattiin vuoteen 2015 saakka. Aineisto analysoitiin korrelaatio- ja regressioanalyyseilla. Regressioanalyysissa selvisi, että tutkittavien lukion päättötodistuksen arvosanojen keskiarvo ja ikä opintojen aloitushetkellä selittivät yliopistossa suoritettujen arvosanojen keskiarvoa. Mitä parempi keskiar…

(Dis)empowering assessment? : assessment as experienced by students in their upper secondary school EFL studies

2017

Assessment has a great deal of power over students. However, there is little research on how students experience assessment and its power in the school context. The purpose of this mixed-methods study is therefore to examine how students in one Finnish upper secondary school experienced assessment and (dis)empowerment in their EFL studies. The present study, which situates itself within the realm of teacher research, also aims to experiment with alternative assessment methods in order to investigate whether they could foster empowerment in upper secondary EFL studies. The study comprises five articles and a monograph, and is divided into two parts, each with its own research aims. Part 1 an…

Practising, testing and assessing oral skills in Finnish upper secondary schools: teachers' opinions

2006

Classroom context's influence on students' willingness to communicate : a study of upper secondary school students' views

2015

Suullisen kielitaidon harjoittelua vieraissa kielissä sekä asenteita sitä kohtaan on tutkittu melko paljon niin Suomessa, kuin muualla maailmassakin (ks. esim. Mäkelä 2005 tai Yli-Renko ja Salo-Lee 1991). Sen sijaan oppilaiden ja opiskelijoiden halukkuudesta puhua vieraita kieliä, tässä tapauksessa erityisesti englantia, ei suomalaisessa kontekstissa ole tutkimustietoa. Kielen opettamisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, miten oppilaat ja opiskelijat kokevat oman halukkuuteensa puhua englantia, ja miten erilaiset tilanteet oppitunnilla siihen vaikuttavat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää suomalaisten lukiolaisten halukkuutta puhua englantia erityisesti oppitunnilla,…