Search results for "ainedidaktiikka"
showing 10 items of 10 documents
Mitä oppilaat pitävät varhaisesta A1-kielen opetuksesta ja millainen käsitys heillä on omasta osaamisestaan?
2022
Vuoden 2020 alusta kieltenopiskelu on aloitettu Suomessa vuosiluokalla 1. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että opetuksen tulee olla ikätasolle sopivaa ja herättää myönteinen asenne kielenoppimiseen sekä vahvistaa oppilaan pystyvyyttä. Artikkelissa tarkastellaan suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden asennoitumista ja osaamiskäsityksiä. Tutkimuksen kohteen on englannin kielen (suomenkieliset koulut, n=106) ja suomi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineen (ruotsinkieliset koulut, n=86) opiskelu. Tutkimus osoitti, että oppilaat pitivät pääosin niin opiskelemastaan kielestä kuin sen opiskelusta. He kokivat osaavansa tervehtimiseen, numeroihin ja väreihin liittyviä ilmaisuja…
Reflektiivisyys ja ajattelun ajatteleminen lukiofilosofiassa
2023
Filosofian oppiaineeseen on aina liitetty lupaus ajattelutaitojen ja itsereflektiivisen ajattelun harjaannuttamisesta. Myös kasvatuksen teoriassa kriittiselle itsereflektiolle on annettu suuri merkitys niin oppimisessa yleisesti kuin uskomusten ja tottumusten uudistumiseen vaikuttavassa kokemuksellisessa oppimisessa erityisesti. Perustelemme reflektiivisyyden tärkeyttä filosofianopetuksessa John Deweyn ja Jack Mezirowin näkemyksillä. Filosofian opettajille on ollut tarjolla vain vähän ainedidaktisia välineitä tukea opiskelijoiden ajattelun itsereflektiota. Analysoimme artikkelissa filosofianopetuksen kokeilua, jossa lukiolaisia ohjattiin ajattelutaitojen itsereflektioon käyttämällä filosofi…
Tarvitaanko ainedidaktikkoja?
2022
Non peer reviewed
Varhaisessa CLIL-opetuksessa olevien oppilaiden käsityksiä kielitaidosta ja vieraan kielen käytöstä
2022
Tässä artikkelissa paneudutaan varhain alkaneessa CLIL-opetuksessa opiskelleiden oppilaiden käsityksiin kielitaidosta. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat (N=41) opiskelivat englannin- ja ranskankielisessä CLIL-opetuksessa 2. vuosiluokalla. Tutkimuksemme aineistona olivat oppilaiden piirtämät kuvat tilanteista, joissa he kertoivat tarvittavan tai käytettävän vierasta kieltä. Lisäksi oppilaat saivat selittää kuviaan kirjallisesti kolmen lisäkysymyksen avulla. Aineisto analysoitiin visuaalisen analyysin ja sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että oppilaiden kielitaitokäsitykset olivat moniäänisiä ja yhdistelmä perinteisiä ja modernimpia kielikäsityksiä. Yhtäältä oppilaat kuvasivat…
“How are you, siihen me sanotaan I’m fine” : tapaustutkimus oppilaiden ja kielenopettajan käsityksistä kielestä ja kielen oppimisesta varhaisen engla…
2022
Vuonna 2020 Suomessa käynnistettiin uudenlaisen pohjan luominen kielen oppimisen jatkumolle, kun ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen aloitus varhennettiin ensimmäiselle vuosiluokalle. Tutkimus on osoittanut, että opettajien ja oppilaiden käsityksillä on keskeinen rooli oppimis- ja opetuskäytänteiden muotoutumisessa ja siksi on tärkeää tutkia käsityksiä uudessa tilanteessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan yhden englannin aineenopettajan ja hänen oppilaidensa käsityksiä vuosina 2020–2021 tehtyjen teemahaastattelujen kautta. Tulokset osoittivat, että oppilaiden ja opettajan käsityksissä lasten vapaa-ajan ja koulun englanti erosivat toisistaan ja opettajan käsityksissä myös varhai…
Ainedidaktiikan monimuotoisuus näkyy terminologian kirjossa
2023
Uudet opetussuunnitelmat kielten aineenopettajien koulutuksessa
2016
Elokuussa 2016 käyttöön otetut peruskoulun uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden kehittää uusia menetelmiä ja toimintatapoja kielten opetukseen ja uudistaa samalla myös kielten aineenopettajakoulutusta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miten uusia peruskoulun opetussuunnitelman perusteita on käsitelty Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraiden kielten aineenopettajien koulutuksessa lukuvuonna 2015–2016 ja miten vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijat kokeilivat pedagogisten opintojen aikana paikallisen opetussuunnitelman laatimista aineenopettajan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kielten aineenopettajaopiskelijoiden omia kokemuksia opetussuunnitelmat…
Näkökulmia monilukutaitoon : yläkoulun opettajien oppiainekohtaiset käsitykset monilukutaidosta
2016
Yksi ensi vuonna käyttöön otettavan opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksista on monilukutaito. Opetussuunnitelmien perusteiden uudistustyön ansiosta monilukuaidon käsite on herättänyt laajalti keskustelua, mutta ajankohtaisuudestaan huolimatta ilmiötä on Suomessa tähän mennessä tutkittu vähän. Tarkastelen tutkielmassani yläkoulun opettajien oppiainekohtaisia käsityksiä ja kokemuksia monilukutaidosta. Käsitysten lisäksi tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten monilukutaito on opettajien mukaan näkynyt opetuksessa tähän mennessä, ja mitä uusi opetussuunnitelma tulee heidän mukaansa muuttamaan. Näkemysten analysoinnin lisäksi tutkielmani keskeinen näkökulma on se, millaiset …
Terveystietoa oppimaan ja opettamaan
2009
Lärarnas uppfattningar av att inleda undervisningen i A1-språk i årskurs 1
2022
Since 2020, the teaching of the A1 language starts in grade 1. In order to study the shift to an earlier start to the teaching of the A1 language, a survey of the teaching of A1 languages in grade 1 was carried out with the focus on the most common A1 languages: Finnish in the Swedish-medium schools and English in the Finnish-medium schools. The article examines the teachers’ perceptions of starting the teaching of A1 languages in grade 1. The data consists of 644 answers to an online questionnaire, of which 94 apply to A1 Finnish and 550 to A1 English. The results show that the teachers generally have a positive perception of early language teaching and consider starting the language in gr…