Search results for "ainevalinnat"
showing 4 items of 4 documents
Kielten opiskelu uuteen kukoistukseen?
2021
LUKIOLAISTEN MOTIVAATIO OPISKELLA FYSIIKKAA: ONKO TÄSSÄ EROJA MIESTEN JA NAISTEN VÄLILLÄ?
2022
Viime vuosina fysiikan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut ja naisten suhteellinen osuus kasvanut. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että motivaatio opiskella fysiikkaa on sukupuolittunutta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukiolaisten motivaatiota fysiikan opiskeluun ja mahdollisia sukupuolten välisiä eroja. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena fysiikan syventäviä kursseja opiskeleville. Keskimäärin miesten sisäinen motivaatio opiskella fysiikkaa ja koettu fysiikan välinearvo olivat korkeampia kuin naisilla. Fysiikan opiskelun kustannuksissa tai fysiikkaan liittyvissä kykyuskomuksissa ei ollut eroja sukupuolten välillä. Avok…
Filosofiaa rakastavat naiset : sukupuolen merkitys filosofian opinnoissa
2020
Osana yhteispohjoismaista hanketta Gender and Philosophy tein tutkimuksen, jonka virittäjänä oli naisten alhainen osuus filosofian opiskelijoista, tutkijoista ja yliopistotason opetushenkilökunnasta. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisin pedagogisin keinoin olisi mahdollista edistää naisten integroitumista filosofiaan. Koska tämä kuitenkin edellyttää jonkinlaista ymmärrystä myös ilmiön syistä, päädyin analysoimaan naisopiskelijoiden tilanteen eri puolia ja tekemään jonkin verran empiiristä taustatutkimusta, joissa vastaajina ja haastateltavina oli sekä naisiksi että miehiksi itsensä identifioivia opiskelijoita ja jo alalle valmistuneita. Kaiken kaikkiaan puhutaan kuitenkin vain noin viides…
Abiturienttien kokemuksia vieraan kielen opiskelun työläydestä ja sen vaikutuksesta lukion kielivalintoihin
2022
Vieraiden kielten opiskelussa on tapahtunut Suomessa suuri käänne, kun verrataan 1980-lukua ja 2020-lukua. Tällä hetkellä muita vieraita kieliä kuin englantia opiskelee yhä harvempi, ja opiskelun aloittaneista osa lopettaa opinnot kesken jo perusopetuksessa tai lukiossa. Koska muutos on tapahtunut vaiheittain pitkän ajan kuluessa, muutoksen suuruusluokkaa on ollut matkan varrella vaikea arvioida. Tilanteeseen on kuitenkin viime vuosina havahduttu ja alettu puhua yhä enemmän koulujen kielivalintojen kapenemisesta (Helsingin Sanomat 2020; Saarinen 2019; Saarinen 2021) ja Suomen kielivarannon tulevaisuudesta (Pyykkö 2017; Vaarala ym. 2021). Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että valinnaisten ki…