Search results for "ammattilehdet"
showing 6 items of 6 documents
Opettajien ammattilehtien kirjoittelu peruskoulu-uudistuksesta vuosina 1965-1973
2014
Suomen rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuosina 1972–1977. Uudistuksen myötä koko ikäluokka suoritti oppivelvollisuutensa yhdessä ja samassa koulussa. Uudistuksen tarkoituksena oli ennen kaikkea luoda kaikille yhtäläiset mahdollisuudet sivistyä ja jatkokouluttautua, perheen asuinpaikasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Peruskoulun myötä kansa- ja oppikoulun opettajat siirtyivät työskentelemään yhdessä. Tämä merkitsi myös töiden uudelleenjakoa opettajakunnan kesken, sillä aikaisemmasta kansakoulun kasvatus- ja oppikoulun sivistyspainotteisuudesta oli luovuttava. Opettajien oli löydettävä paikkansa uudessa koulujärjestelmässä. Pro gradussa selvitett…
Epävarmuus, muutos ja ammatilliset jännitteet : suomalainen sosiaalityö 1990-luvulla sosiaalityöntekijöiden tulkinnoissa
2005
Hannu Piiroinen tarkasteli väitöskirjatyössään kahdessa suomalaisessa sosiaalialan ammattilehdessä (Sosiaaliturva ja Sosiaalityöntekijä) vuosina 1990 – 1997 julkaistujen sosiaalityöntekijöiden kirjoitusten kautta rakentuvaa kuvaa suomalaisesta sosiaalityöstä. Hän kiinnitti huomiota niihin tulkintatapoihin, joilla sosiaalityöntekijät tekevät ymmärrettäväksi sosiaalityöhön liittyviä epävarmuustekijöitä ja ammatillisia jännitteitä 1990-luvun Suomessa. Piiroinen osoittaa, että sosiaalityöntekijät tulkitsevat 1990-luvun laman ja yhteiskunnallis-kulttuurisen rakennemuutoksen saaneen aikaan epävarmuutta ja ammatillisia jännitteitä sosiaalityössä. Sosiaalityön epävarmuus liittyy laman mukanaan tuom…
Kuurojen opettajien ammattilehden diskurssit 1892-2005 : näkemyksiä opetustyöstä, oppilaasta ja suomalaisesta viittomakielestä
2009
Kriittinen diskurssianalyyttinen tutkimus tarkasteli kuurojen ja sokeain opettajain liitto ry:n (KSOL) ammattilehden kirjoituksia. Kuurojen opettajien ammattilehden kirjoituksia ei ole aikaisemmin tutkittu, eikä kriittistä diskurssianalyysia ole hyödynnetty kuurojen opettajien näkemyksen tutkimisessa. Kolme aikakautta (1892–1902, 1970–1980 ja 1995–2005) kattavassa työssä tarkasteltiin, miten opettajat representoivat opetustehtävänsä, kuuron oppilaan ja suomalaisen viittomakielen. Aikakausikohtaisten diskurssityyppien hahmottaminen osoitti, että ensimmäisellä aikakaudella vallitsi uskonnollinen diskurssityyppi, toisella aikakaudella kuntouttava ja kolmannella valmentava diskurssityyppi. Disk…
Käsityö - taide - teollisuus : näkemyksiä käsityöstä taideteollisuuteen 1900-luvun alun ammatti- ja aikakauslehdissä
2006
Heinänen havaitsi väitöskirjassaan, miten 1900-luvun alkuvuosikymmenten käsityömäisessä suomalaisessa taideteollisuudessa oli kyse kansanomaisen käsityön ja taidon, korkeakulttuurisen taiteen sekä teollisuuden liitosta, ei siis pelkästään taiteen ja teollisuuden liitosta. Käsityö ja taideteollisuus elivät rinnakkain, myös toisiaan tukien, vaikka kotiteollisuudella, kaupunkien teollistuvalla käsityöllä ja taideteollisuudella oli omat organisaationsa, johtohenkilönsä ja mielipidevaikuttajansa.Nykyisin korostetaan luovan toimialan ja kulttuurin merkitystä hyvinvointiyhteiskunnalle. Samankaltaisia painotuksia käytettiin vajaa sata vuotta sitten, kun Suomesta haluttiin luoda kulttuurin ja luovan…
Koulukodit esiripun takana : koulukodit ammattilehtien artikkeleissa ja tieteellisissä julkaisuissa
2010
Koulukodit ovat olleet osana suomalaista lastensuojelujärjestelmää jo 1820-luvulta lähtien, mutta pitkästä historiasta huolimatta niistä tiedetään varsin vähän ja usein ihmisten mielikuvat koulukodeista ovat syntyneet niihin liittyneen negatiivisen julkisuuden myötä. 1960-luvulla koulukoteja alettiin arvostella voimakkaasti. Koulukodit ovat kuitenkin säilyttäneet asemansa kaikkein vaikeahoitoisimpien lasten kuntouttajina, mutta kritiikki ei ole poistunut. Yhtenä koulukotien kehittymisen esteenä on pidetty koulukotitutkimusten vähäistä määrää ja tutkimustiedon puuttuessa koulukotitoiminta on ollut helppo leimata sisäpiirin puuhasteluksi, josta puuttuvat yhteiset kehityslinjat ja tutkimustiet…