Search results for "asevelvollisuus"
showing 5 items of 5 documents
Gender-specific Call of Duty: A Note on the Neglect of Conscription in Gender Equality Indices
2022
We document that existing gender equality indices do not account for gender-specific mandatory peace-time conscription (compulsory military service). This suggests that gender-specific conscription is not considered to be an important gender issue. If an indicator measuring the gender equality of mandatory conscription was to be included in gender equality indices with appropriate weight, then the relative rankings of countries in terms of measured gender equality could be affected. In the context of the Nordic countries, this would mean that Finland and Denmark – the countries with mandatory conscription for men only – would have worse scores with respect to gender equality compared to Swe…
Katso Suomi! odota Suomi! toimi Suomi! : turvallisuuspolitiikan muotoutumisen piirteitä kansallisena prosessina
2002
Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904
2010
Tutkielmassa paneudutaan ensimmäisen sortokauden aikaiseen perustuslailliseen Ouluun ja sen lähiseutuun. Sortotoimenpiteet, kuten uusi asevelvollisuuslaki, rikkoivat suomalaisen poliittisen kentän. Suomenmieliset ja ruotsinmieliset jakautuivat uudessa tilanteessa perustuslaillisiin passiivisen vastarinnan kannattajiin sekä vanhasuomalaisiin myöntyvyyslinjan kannattajiin. Perustuslaillisuus sai Oulussa alusta asti vahvan kannatuksen, minkä ilmentyminä toimivat muutamat perustuslailliset poliitikot Mauno Rosendalin ja Pekka Aulinin johdolla. Kannatusta mitataan tutkielmassa asevelvollisuusikäisten lakkoaktiivisuudella. Tutkimusmenetelmä on sisällönanalyysiä ja verkostoanalyysiä. Niiden avulla…
Varusmieskoulutus näkymättömänä koulutusinvestointina sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta
2021
Tässä artikkelissa tarkastellaan asevelvollisuutta ja varusmieskoulutusta koulutusinvestointina sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ja erityisesti Suomen kontekstissa. Tilastojen valossa varusmieskoulutus on näkymätön koulutusinvestointi. Varusmieskoulutusta ei huomioida inhimillistä pääomaa ja koulutusvuosia mittaavassa laajasti käytetyssä Barro ja Lee (2013) -tilastossa. Eivätkä sukupuolten tasa-arvoa mittaavat indeksit huomioi sukupuolittunutta asevelvollisuutta. Varusmieskoulutuksella voi kuitenkin olla moninaisia vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskunnan tasolla (ml. kriisinhallintaan liittyvät tiedot ja taidot, maanpuolustustahto, koulutusvalinnat, työmarkkinatulemat, koulutuksen …