Search results for "diskurs"
showing 10 items of 994 documents
Prakses kopienas dažādie aspekti: Etnogrāfisks pētījums par coworking kopienu Rīgā
2015
Šajā pētījumā ar etnogrāfisku metožu palīdzību tiek izzināts, kā kļūšana par coworking kopienas locekli ietekmē pašnodarbināto darba pieredzi un identitāti, kā arī, kā kopienas veidošanās pētītajā coworking vietā ietekmē coworking praksi. Pētītajā coworking vietā tiek veicināta kopienas izveide, kuras rezultātā pašnodarbinātie veido profesionālas sadarbības, dalās zināšanās un mācās viens no otra. Kopienas sniegtais atbalsts rada iespēju pašnodarbinātajiem pretoties nevēlamām subjekta pozīcijām, kas saistītas ar pāsnodarbinātību. Pētītajā coworking vietā konstruētie diskursīvie resursi sniedz iespēju pašnodarbinātajiem veidot savu identitāti, balstoties uz šiem diskursīvajiem, kontekstuālaj…
Diplomatiskā diskursa evolūcija rakstiskajā komunikācijā no XIX līdz XXI g.s
2017
Maģistra darbā par tēmu «Diplomātiskā diskursa evolūcija rakstiskajā komunikācijā no XIX līdz XXI g.s» tiek izanalizēti diplomātiskā diskursa specifiskie aspekti lai noskaidrotu kādos aspektos visvairāk ir mainījusies diplomātiskā korespondence. Darba uzdevums ir sekojošs: atklāt diplomātiskās korespondances lingvopragmatiskus elementus XIX, XX un XXI g.s. un veikt diplomātiskā diskursa īpatnību salīdzinošu analīzi. Analīzes veikšanai darbā tiek piedāvāti vairāk nekā 10 dažādu laikmetu diplomātiskās korespondences teksti.
The Use of Collocates of the Nouns in Articles About Coronavirus on the News Website BBC News Online
2022
Masu mediju loma Covid-19 atspoguļošanā ir nenoliedzama. Pētījuma mērķis, pielietojot kvantitatīvās un kvalitatīvās metodes, ir izpētīt lietvārdu kolokāciju lietojumu ziņu portāla BBC News Online rakstos par koronavīrusu. Viens no galvenajiem pētījuma atklājumiem ir tāds, ka lietvārds koronavīruss medijos tiek atainots kā ienaidnieks – karadarbības kontekstā. Tāpat viens no pētījuma novērojumiem un tendencēm ir, ka īpašības vārds pozitīvs caur kolokācijām ieguvis negatīvu pieskaņu. Ar koronavīrusu saistītais vārdu krājums ir ļoti specifisks, jo mediju diskursā parādās vārdi un vārdu savienojumi, kas sen jau nav lietoti, arī tādi kuri agrāk lietoti specifiskos diskursos vai pavisam citā kont…
Welfare regimes and labour market integration policies in Europe
2023
This chapter discusses migrant labour market integration policies and services in the Czech Republic, Denmark, Greece, Finland, Italy, Switzerland and the United Kingdom, and thus we present a wide variety of different national contexts. In addition, it also details EU-specific policies and programmes. The empirical work underpinning this chapter emanates from two main research tasks: policy discourse analysis; and assessment of existing policies and their outcomes. A policy discourse analysis was conducted across the selected countries to identify and analyse how issues of labour market integration are discussed by policymakers and policy actors. By analysing the findings of the discourse …
Yhteiskunnan koulu ja koulun yhteiskunta : eksploratiivinen lähestyminen yhteiskunnallisuus-diskurssiin peruskoulun opetussuunnitelmateksteissä 1960-…
2013
Suomalainen peruskoulu kehittyi toisen maailmansodan jälkeen sekä määrällisin että laadullisin perustein; suuret ikäluokat saavuttivat kouluiän ja tietojen ja taitojen vaatimukset yhteiskunnassa ja sen työelämässä kasvoivat perinteisestä jakautuneesta koulujärjestelmästä. Tutkimus selvittää edelleen koulun ja yhteiskunnan välistä yhteyttä opetussuunnitelmateksteissä ja koulun kirjallisuudessa. Teoreettinen viitekehys heijastaa modernin ja postmodernin teoriaa kuvatun opetussuunnitelmahistorian ja -prosessin mukaisesti. Se painottuu postmodernin teorian tekstintulkintaan ja diskurssin analyysiin ottaen huomioon sosiologian, kielitieteiden ja kulttuuritieteiden yhteydet. Tutkimusongelma on tu…
Miten media käsittelee koulukiusaamista? : diskurssianalyysi sanomalehtien artikkeleista kiusaajan näkökulmasta
2001
"Neki kiusaa nimittäin jotka nauraa"
2002
Koulun vuosiluokkajärjestelmä tiedonarkeologisena tutkimuskohteena
2019
Koulua käyvien lasten ja varhaisnuorten luokittelu järjestysnumeroituihin luokkiin on vuosisatoja vanha, itsestään selvä käytäntö. Sitä ei ole juurikaan kasvatustieteellisessä tutkimuksessa problematisoitu. Tässä tutkielmassa jako vuosiluokkiin nähdään yhtenä esimerkkinä kouluinstituutioon liittyvistä, luonnollistuneista käytänteistä, joihin kietoutuu laajempi tieteellinen asiantuntijadiskurssi ja sen legitimoima hallinta. Jako iän mukaisiin koululuokkiin rakenteistaa niin lapsuutta ja varhaisnuoruutta kuin opettajan työtä, ja voi olettaa, että ikähierarkian oppimisella on paitsi arkipäiväisiä, myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja seurauksia. Pro gradussa tehdään vuosiluokan näky…
Koulutuksellisen tasa-arvon diskurssit ja toimijat peruskoulun tuntijakouudistuksessa
2017
In this research the interest was to understand the discursive formation of educational equality in political texts concerning the national core curriculum in Finland in the beginning of 2010s. The research problem was to describe and analyze discourses of educational equality and to analyze who are portrayed as actors of educational equality. The material consists of statements which different organizations, administrative bodies of education and private individuals gave in response to presentations, prepared in 2010 and 2012, regarding the objectives of the comprehensive school and the distribution of lesson hours. The research is based on critical discourse analysis and the analysis of s…