Search results for "dysleksia"
showing 10 items of 132 documents
Long-term effects of the home literacy environment on reading development: Familial risk for dyslexia as a moderator.
2021
This study aimed to gain better understanding of the associations between literacy activities at home and long-term language and literacy development. We extended the home literacy environment (HLE) model of Sénéchal and LeFevre (Child Development [2002], Vol. 73, pp. 445–460) by including repeated assessments of shared reading, oral language, and reading comprehension development, including examination of familial risk for dyslexia as a moderator, and following development over time from ages 2 to 15 years. Of the 198 Finnish participants, 106 have familial risk for dyslexia due to parental dyslexia. Our path models include development in vocabulary (2–5.5 years), emerging literacy (5.5 ye…
Typical and Atypical Development of Visual Expertise for Print as Indexed by the Visual Word N1 (N170w) : A Systematic Review
2022
The visual word N1 (N170w) is an early brain ERP component that has been found to be a neurophysiological marker for print expertise, which is a prelexical requirement associated with reading development. To date, no other review has assimilated existing research on reading difficulties and atypical development of processes reflected in the N170w response. Hence, this systematic review synthesized results and evaluated neurophysiological and experimental procedures across different studies about visual print expertise in reading development. Literature databases were examined for relevant studies from 1995 to 2020 investigating the N170w response in individuals with or without reading disor…
Perinnollinen dysleksia ja äänteiden kesto kvantiteettieroissa suomalaisilla pikkulapsilla ja aikuisilla
1999
Genome-wide association study reveals new insights into the heritability and genetic correlates of developmental dyslexia
2021
Developmental dyslexia (DD) is a learning disorder affecting the ability to read, with a heritability of 40–60%. A notable part of this heritability remains unexplained, and large genetic studies are warranted to identify new susceptibility genes and clarify the genetic bases of dyslexia. We carried out a genome-wide association study (GWAS) on 2274 dyslexia cases and 6272 controls, testing associations at the single variant, gene, and pathway level, and estimating heritability using single-nucleotide polymorphism (SNP) data. We also calculated polygenic scores (PGSs) based on large-scale GWAS data for different neuropsychiatric disorders and cortical brain measures, educational attainment,…
Tauot, editointi ja korjaukset dyslektikkojen ja verrokkien kirjoitusprosessissa
2000
Lukemisen osatekijöitä ja ongelmia
2005
Lukivaikeuden taustalla takkuja aivoyhteyksissä
2018
Joillekin lukemaan oppiminen voi olla vaikeaa, vaikka lapsi olisi muuten kyvykäs. Tällöin puhutaan perinnöllisestä lukivaikeudesta eli dysleksiasta. Dysleksia ilmenee yleensä myöhemmin lukemisen hitautena ja kirjoitusvirheinä. Dysleksian aivoperustaa on tutkittu jo pitkään ja perinnöllisen lukivaikeusriskin omaavien vauvojen aivovasteiden on huomattu olevan poikkeavia. Mutta miten riskivauvojen aivovasteet ovat yhteydessä myöhempään lukivaikeuteen? nonPeerReviewed
Dysleksiariski oppimisen haasteena : fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen
2010
Heikosti lukevien 1.-3. -luokkalaisten lukutaitojen kehityspolut ja lisätuen saaminen
2011
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukemistaitojen kehittymistä sellaisilla lapsilla, joilla on peritty alttius lukemisvaikeuksille sekä havaittuja pulmia lukemisessa 1.-3. luokalla. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli selvittää näiden lasten lisätuen saamista ja sen yhteyttä lukutaidon kehitykseen. Tutkittavina oli 47 Lasten kielen kehitys ja geneettinen dysleksiariski -pitkittäistutkimukseen osallistunutta lasta. Analyysimenetelminä lukemisen kehityspolkuja selvitettäessä käytettiin klusterianalyysiä, Kruskal-Wallisin ja Mann-Whitneyn parametrittomia menetelmiä sekä toistomittausvarianssianalyysiä. Lisätuen saamista tutkittiin Kruskal-Wallisin ja Mann-Whitneyn testeillä ja ristiintaul…
Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat : tapaustutkimus Vantaan sanataidekoulun ryhmästä
2017
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, minkälaisia erityistarpeita kielellisten oppimisvaikeuksien kanssa elävillä lapsilla ja nuorilla on sanataiteessa ja miten sanataideopetuksessa voitaisiin parhaiten vastata näihin tarpeisiin. Tutkimuskohteeni on Vantaan sanataidekoulussa kokoontuva erityistä kielellistä tukea tarvitsevien lasten sana- taideryhmä, jonka toimintaa havainnoin kevätlukukaudella 2017. Tutkimukseni pohjautuu tekemiini havaintoihin, ryhmän ohjaajan haastatteluun, oppilaiden vanhemmille tehtyyn kyselyyn sekä alan tutkimuskirjallisuuteen. Tut- kimukseni on laadullinen ja sen teoreettinen viitekehys on monitieteinen. Se keskustelee niin neuropsykologian, kasvatus- ja käyttäytymi…