Search results for "elektromyografia"
showing 10 items of 62 documents
Reduced muscle inactivity, sedentary time and cardio-metabolic benefits : effectiveness of a one-year family-based cluster randomized controlled trial
2016
A driving hypothesis of the evolving field of sedentary behavior is that frequent muscle activity short-circuits detrimental physiological effects of sedentary time. However, the field relies mostly on observational health associations of proxy measures of muscle inactivity, like television viewing or lack of accelerometer-derived impacts. This study tested effectiveness of a family-based cluster-randomized controlled trial aimed at reducing and breaking up sedentary time at work and leisure time of families on muscle inactivity patterns, sedentary time and cardio-metabolic biomarkers. The intervention consisted of a lecture, face-to-face tailored counseling, two follow-up calls and five em…
Associations of age, body size, and maturation with physical activity intensity in different laboratory tasks in children
2021
We investigated the associations of age, sex, body size, body composition, and maturity with measures of physical activity (PA) intensity in children. PA intensity was assessed using VO2 as % of VO2reserve or VO2 at ventilatory threshold (VT), muscle activity measured by textile electromyography, mean amplitude deviation (MAD) measured by accelerometry, and metabolic equivalent of task (MET) during laboratory activities.Age, stature, and muscle mass were inversely associated with VO2 as % of VO2reserve and % of VT, during walking or running on a treadmill for 4, 6, and 8 km/h (Spearman r = -0.645 to -0.358). Age was inversely associated with MAD during walking on treadmill for 4 km/h (r = -…
Sedentary Thresholds for Accelerometry-Based Mean Amplitude Deviation and Electromyography Amplitude in 7–11 Years Old Children
2019
We investigated the ability of energy expenditure, movement sensing, and muscle activity to discriminate sedentary and non-sedentary activities in children. Thirty-five 7–11-year-old children participated in the study. Simultaneous assessment of oxygen uptake (V̇O2), triaxial accelerometry, and thigh muscle electromyography (EMG) were performed during eight different sedentary and non-sedentary activities including lying down, sitting-, standing-, and walking-related activities, which were performed in a random order. Mean values of V̇O2, accelerometry, and EMG from the concurrent 2 min epochs during each activity were computed. Resting energy expenditure (REE) was measured during 30 min su…
Rehabilitation after lumbar spine fusion : development of an exercise program
2014
Physiological loading during normal daily life and exercise assessed with electromyography
2014
Acute incremental endurance performance and explosive strength training period : muscle activity, acid-base balance and hormonal responses
2015
Johdanto. Akuutin kestävyys- ja voimaharjoituksen fysiologiset vasteet ilmenevät luurankolihaksissa, hengitys- ja verenkiertoelimistössä, sekä endokriinisessa että immuunijärjestelmässä. Nämä vasteet voivat heikentää suorituskykyä, ja esimerkiksi happo-emästasapaino on tarkoin säädelty negatiivisten seurausten varalta. Lihasten toimintaa voidaan tutkia elektromyografialla (EMG), ja nykyään on myös mahdollista käyttää tekstiilielektrodeja, jotka mahdollistavat lihasryhmien sähköisen aktiivisuuden tallentamisen normaalin liikkumisen aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yhteyksiä etu- ja takareisien lihasaktiivisuuksien ja happo-emästasapainon välillä, vertailla lihasaktiivisuuks…
Isovarpaan pitkän koukistajalihaksen rooli kävelyn aikana
2017
Isovarpaan pitkä koukistajalihas (flexor hallucis longus, FHL) osallistuu moniin eri tehtäviin. FHL:n tehtäviä ovat isovarpaan koukistus ja osittain myös koko jalan ja nilkan plantaarifleksio. FHL-lihas avustaa myös supinaatiossa ja tukee jalan mediaalista pitkittäiskaarta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää FHL-lihaksen roolia erilaisten kävelytehtävien aikana. Tutkimuksessa vertailtiin, miten kävelynopeus (hidas, normaali, nopea) ja erilaiset jal-kineet (juoksukengät, varvassandaalit, ilman kenkiä) vaikuttavat FHL-lihaksen aktiivisuuteen. Tutkittavilta mitattiin myös jalan anatomisia mittoja, joiden perusteella määritettiin tutkittavan jalan rakenne (matalakaarinen, normaalikaa…
Ohjatun liikuntaharrastuksen vaikutus lasten aktiivisuuteen kiihtyvyysmittarilla ja emg-housuilla mitattuna
2017
Martti Melin (2016. Liikuntaharrastuksen vaikutus lasten aktiivisuuteen kiihtyvyysmittarilla ja emg-housuilla mitattuna. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Biomeka-niikan pro gradu –tutkielma, 91 s., 2 liitettä. Fyysisen aktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä terveyteen sekä oppimistuloksiin. Kokonaismäärän lisäksi on hyvä tietää miten aktiivisuus ja paikallaanolo kertyvät päivän aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää: 1) Onko fyysisessä aktiivisuudessa eroa kahden päivän välillä, joista toisena oli urheiluharrastus ja toisena ei? 2) Rekisteröivätkö kiihtyvyysanturi ja lihasaktiivisuutta (elektromyografia, EMG) mittaavat shortsit fyysistä aktiivisuut…
Keskivartalon lihasten harjoittaminen SpineGym -laitteella : vaikutukset lihasvoimaan ja EMG -aktiivisuuteen
2016
Keskivartalon lihaksilla on tärkeä merkitys jokapäiväisessä elämässä kehon tukijana ja tasapainon säilyttäjänä. Keskivartalon lihasten harjoittamisen tärkeys korostuu selkävaivaisilla ja tasapainohäiriöistä kärsivillä henkilöillä, joilla lihasten heikkous on jo aiheuttanut ongelmia. Heillä lihasten harjoittaminen voi olla heikkoudesta aiheutuneiden rajoitteiden vuoksi vaikeampaa. SpineGym –laitteella lihaksia voidaan harjoittaa pystyasennossa eli seisten, niiden luonnollisessa käyttöasennossa, ja pienillä liikeradoilla, jolloin harjoittelu on helpompaa myös erilaisista selkävaivoista kärsiville. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kahden viikon SpineGym –harjoittelu vaikuttaa keskivartalon li…
Monikanavaelektrodilla mitattu alueellinen lihasaktiivisuus eri nivelkulmilla isometrisessä tahdonalaisessa ja sähköstimulaatiolla aiheutetussa lihas…
2014
Elektromyografiaa (EMG) on käytetty jo vuosikymmeniä lihasaktiivisuuden tutkimisessa, mutta edelleen siihen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Yksi näistä on EMG-signaalin normalisointi eli kuinka elektromyogrammi tulisi normalisoida erilaisissa suorituksissa ja millainen referenssisupistus tulisi valita normalisointiyhtälön viitearvoksi. Normalisointia pidetään edellytyksenä EMG-signaaleja vertailevalle analyyseille, jos signaalit ovat rekisteröity eri lihaksista, eri henkilöiltä tai samasta lihaksesta eri ajankohtina. Normalisointimenetelmän valinnalla on olennainen vaikutus tutkimuksen kohteena olevan suorituksen tulosten tulkintaan ja validiteettiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli…