Search results for "eläke"

“I do those things to pass the time.”: Active ageing during fourth age

2021

Active ageing is a dominant but disputed discourse in the field of ageing. Since it is usually associated with the third age, this article will focus on the active ageing of older adults who need care and services, who are known as the fourth agers. Our data consists of interviews collected from 16 older adults. We analysed the data through content analysis that was guided by the Active Ageing Index (AAI) that is a measuring tool concerning active ageing. According to our results, active ageing during the fourth age can be understood through the lens of small actions and precarity. Although some actions had to be given up or modified, participants were active in various ways, and help from …

Työntekijöiden kokemukset organisaatiomuutoksen kynnyksellä : haastattelututkimus Kelan Jyväskylän vakuutuspiirin työntekijöiden uuden palvelustrateg…

2008

Tutkimuksessa tarkastellaan Kansaneläkelaitoksen Jyväskylän vakuutuspiirin työntekijöiden uuteen palvelustrategiaan liittyviä kokemuksia. Tutkimustehtävä jakautuu kahteen osaan, 1) muutoksen kokemisen yleiseen tarkasteluun sekä 2) siihen liittyvien osaamis- ja oppimispaineiden kokemiseen. Aineistona on kuudelle, uudistuksen myötä asiakaspalveluun siirtyvälle työntekijälle tehdyt teemahaastattelut. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistonkeräys suoritettiin poikkileikkauksena loppuvuodesta 2007, vain muutama kuukausi ennen uuteen palvelumalliin siirtymistä. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä osaamis…

Tunnustamisen problematiikka ammatillisessa kuntoutuksessa

2018

Retirement age and type as predictors of frailty : a retrospective cohort study of older businessmen

2020

ObjectivesTo study the association between retirement characteristics and frailty in a homogenous population of former business executives.DesignCross-sectional cohort study using data from the Helsinki Businessmen Study.SettingHelsinki, Finland.Participants1324 Caucasian men, born in 1919–1934, who had worked as business executives and managers and of whom 95.9% had retired by the year 2000. Questions on age at and type of retirement, lifestyle and chronic conditions were embedded in questionnaires.Primary and secondary outcome measuresFrailty assessed according to a modified phenotype definition at mean age 73.3 years.ResultsMean age at retirement was 61.3 years (SD 4.3) and 37.1% had ret…

Retirement as a predictor of physical functioning trajectories among older businessmen

2022

Abstract Background Associations between retirement characteristics and consequent physical functioning (PF) are poorly understood, particularly in higher socioeconomic groups, where postponing retirement has had both positive and negative implications for PF. Methods Multiple assessments of PF, the first of which at the mean age of 73.3 years, were performed on 1709 men who were retired business executives and managers, using the RAND-36/SF-36 instrument, between 2000 and 2010. Questionnaire data on retirement age and type of pension was gathered in 2000. Five distinct PF trajectories were created using latent growth mixture modelling. Mortality- and covariate-adjusted multinomial regressi…

Keskusteluanalyyttinen tutkimus käynnin syyn selvittämisestä Kelan asiointitilanteissa

2002

Eläkeuudistuksen 2017 ja elinajan vaikutus eläkkeelle siirtymiseen

2016

Elinajan piteneminen ja syntyvyyden lasku viimeisten vuosikymmenten aikana ovat nostaneet esille kysymyksiä julkisen eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevaisuudessa. Tutkielmassa arvioidaan sekä vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia että elinajan pitenemisen ja näiden varautumiskeinojen vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen. Elinajan pitenemiseen on varauduttu eri keinoin niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi vanhuuseläkeikää korotetaan ja eläkkeiden tasoa pienennetään, joko automaattisesti tai väliajoin yksittäisenä muutoksena. Yhteistä menetelmillä on niiden perustuminen elinajanodotteeseen. Suomessa käytettävän elinaikakertoimen hyötynä nähdään erityisesti pienempi poliitti…

Eläkeläisjärjestöjen toiminta sosiaalisen pääoman näkökulmasta

2015

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaista toimintaa eläkeläisjärjestöillä on paikallistasolla, maakunnan tasolla sekä valtakunnan tasolla ja kuinka sitova, silloittava ja linkittävä sosiaalinen pääoma näkyvät näillä eläkeläisjärjestöjen toiminnan eri tasoilla. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä Keskisuomalaisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan jäsentä. Haastateltavat ovat kokeneita järjestötoimijoita niin paikallisyhdistyksien kuin maakunnankin tasolla, minkä vuoksi he päätyivät tutkimusjoukoksi. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysiyksiköt valitaan aineistosta, mutta aikaisempi tieto ohjaa tai auttaa analyysi…

Iäkkäiden ihmisten ja eläkeikäisten vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia kanssakäymisestä vapaaehtoistyössä

2022

Kotona asumista korostavan hoivapolitiikan seurauksena on paljon iäkkäitä henkilöitä, jotka eivät pääse ulos kodistaan ilman apua. Tutkimuksessa tarkastellaan huonokuntoisten iäkkäiden ihmisten ja eläkeikäisten vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia keskinäisestä kanssakäymisestään vapaaehtoistyöhön perustuvalla toimintajaksolla. Vapaaehtoistyöntekijät auttoivat kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin yksin asuvia iäkkäitä ihmisiä, joilla oli liikkumiskyvyn ongelmia. Tutkimuksessa oli mukana viisi iäkkään ihmisen ja eläkeikäisen vapaaehtoistyöntekijän muodostamaa paria. Tutkimusaineisto koostui iäkkäiden (79–87-vuotiaiden) ihmisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden (61–71-vuotiaiden) yksilöhaastattel…

Vanhusneuvoston funktioita jäljittämässä : tutkimus maaseutumaisten kuntien vanhusneuvostoista

2006

Vanhusneuvostojen asema kuntaorganisaation ja kansalaisyhteiskunnan välimaastossa ei ole yksiselitteinen. Leinosen tutkimuksen vanhusneuvostot hakivat vielä paikkaansa, eikä eläkeläisiä ja vanhuksia koskevien asioiden saattaminen vanhusneuvoston käsiteltäväksi ollut vakiintunut käytäntö. Neuvostoihin kuitenkin suhtauduttiin myönteisesti ja eläkeläisjäseniltä toivottiin aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Neuvostoja pidettiin ikääntyneiden kuntakansalaisten äänitorvena kuntaan päin ja myös kuntaorganisaation edustajien tuntosarvena ikäväestön toiveisiin ja mielipiteisiin.Ongelmallista on, että ikääntynyt vanhusneuvostovaikuttaja kohtasi odotuksia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, mutta my…