Search results for "eläkejärjestelmät"
showing 6 items of 6 documents
Eläkeuudistuksen 2017 ja elinajan vaikutus eläkkeelle siirtymiseen
2016
Elinajan piteneminen ja syntyvyyden lasku viimeisten vuosikymmenten aikana ovat nostaneet esille kysymyksiä julkisen eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevaisuudessa. Tutkielmassa arvioidaan sekä vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia että elinajan pitenemisen ja näiden varautumiskeinojen vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen. Elinajan pitenemiseen on varauduttu eri keinoin niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi vanhuuseläkeikää korotetaan ja eläkkeiden tasoa pienennetään, joko automaattisesti tai väliajoin yksittäisenä muutoksena. Yhteistä menetelmillä on niiden perustuminen elinajanodotteeseen. Suomessa käytettävän elinaikakertoimen hyötynä nähdään erityisesti pienempi poliitti…
Mikä selittää eläkeiän nostohalukkuutta? : analyysi työssäkäyvien mielipiteistä EU27-alueella
2016
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät selittävät eläkeiän nostohalukkuutta. Eläkeiän nosto on nähty monissa aiemmissa tutkimuksissa välttämättömäksi keinoksi vastata väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Keskeisimpiä käsitteitä tutkimuksessani ovat eläkeikä, eläkejärjestelmät ja eläkeregiimiteoria. Käyn läpi, miten väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen kasvu ovat nostaneet tarpeen päivittää sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmiä. Tarkastelen myös, mitä meneillään oleva yhteiskuntien ikääntymiskehitys tarkoittaa sukupolvisopimuksen näkökulmasta. Lisäksi avaan työurien pidentämiskeskustelua, joka usein liitetään eläkeiän nostoon ja julkisten talouksien tasapainotta…
Eläkeuudistuksen sisältö tunnetaan huonosti – havaintoja terveydenhuollon tutkimuksesta
2019
Eläköitymisen vaikutukset sukupolvien välisiin hyvinvointieroihin limittäisten sukupolvien malleissa : kjallisuuskatsaus malleihin ja aiempiin tutkim…
2015
Tämän työn tarkoitus on esitellä limittäisten sukupolvimallien ja kuluttajan käyttäytymisen teoreettiset perusteet sekä arvioida eläköitymisen merkitystä sukupolvien välisen hyvinvoinnin jakautumisessa aiemman empiirisentutkimuksen ja kirjallisuuden pohjalta. Eläköitymisen kokonaistaloudellisten muutosten tutkiminen edellyttää sukupolvittaista jaottelua. Tässä työssä tähän jaotteluun käytetyt menetelmät koostuvat sukupolvitilinpidosta ja numeerisista limittäisten sukupolvien malleista. Erityisesti limittäisten sukupolvien mallit kykenevät arvioimaan harjoitetun finanssipolitiikan kestävyyttä sukupolvien välisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Mallien laskelmat ottavat huomioon eläköitymisen väli…