Search results for "erisnimet"

showing 6 items of 6 documents

"AIK var starkt eller starka?" : böjning av predikativ med egennamn, kollektiva substantiv och kvantitativa ord som subjekt

2015

Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia, kuinka erisnimet, kollektiiviset substantiivit ja kvantitatiiviset sanat taipuvat kongruenssissa ja onko olemassa yhdenmukaisuutta tai sääntöä taivutuksessa ryhmien sisällä ja/tai välillä. Tutkin myös ruotsinruotsin ja suomenruotsin eroa taivutuksessa. Valitsin jokaista sanaryhmää kohden neljä sanaa muutamin poikkeuksin, joita etsin Korpen/Språkbanken tietokannoista. Valitsin ruotsalaisen sekä suomenruotsalaisen lehtien tietokannat ja etsin niistä predikatiivilauseita, joissa esiintyy kongruenssitaivuttamista. Jokaista sanaa kohden etsin kymmenen lausetta, mikäli tietokannasta löytyi niin paljon. Kokosin taulukkoihin, kuinka monta en-, ett- ja monikollis…

erisnimetkongruenssitaivuttaminenkollektiiviset substantiivitkvantitatiiviset sanat
researchProduct

Les équivalents des noms propres dans deux traductions finnoises de Lettres de mon moulin d'Alphonse Daudet

2008

kääntäminenLettres de mon moulinerisnimetDaudet Alphonse
researchProduct

Lover's Lanelta Rakastavaisten polulle : erisnimien suomennokset Lucy Maud Montgomeryn Annan nuoruusvuosissa

2013

Olen tutkinut pro gradu –työssäni erisnimien käännöksiä Lucy Maud Montgomeryn Annan nuoruusvuodet –teoksessa. Aineistoni muodostavat teoksen alkuperäinen englanninkielinen versio, 1920-luvulla käännetty suomenkielinen käännös sekä 1960-luvulla tehty uudistettu käännös. Käännetty teksti on aina jonkun kääntäjän tekemä, ja kääntäjän henkilökohtainen historia ja ajatusmaailma vaikuttavat käännöksen muotoutumiseen. Onkin syytä tutkia, millaisia muutoksia teksti ylipäänsä ja erityisesti nimistö kokevat käännösprosessissa. Tärkeimmät tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Miten erisnimiä voidaan kääntää, ja millaisiin ryhmiin käännetyt nimet voidaan jakaa? Millaisin perustein valitaan jokin tietty k…

kääntäminennimistöntutkimusMontgomery L. Merisnimetkäännöksetkaunokirjallisuus
researchProduct

Äidin ikä ja lapsen nimi

2015

Suomessa on pitkät nimistöntutkimuksen perinteet, mutta äidin iän suhdetta lapsen nimeämiseen ei ole aiemmin tutkittu. Esimerkiksi Ruotsissa asiaa on tutkittu muutama vuosi sitten ja huomattu, että vanhemmat äidit antavat lapsilleen tyypillisesti perinteisempiä nimiä kuin nuoremmat äidit. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia nimiä eri-ikäiset äidit antavat lapsilleen? Onko eri-ikäisten äitien lapsilla nähtävissä selkeästi erityyppisiä nimiä? Onko eri ikäryhmissä eroja siinä, ketkä osallistuvat lapsen nimen valintaan? Onko nähtävissä eroja eri-ikäisten äitien käyttämissä nimenvalinnan perusteissa? Keräsin aineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, jolla saamistani vastauksista otin käsittelyyn…

nimeäminennimistöntutkimusetunimetnimeterisnimethenkilönnimet
researchProduct

Joutsan keskustaajaman nimistömaisema

2012

Tutkimuspaikka Joutsa on noin 5 000 asukkaan kunta Keski-Suomen maakunnan eteläosassa. Tutkielmassa tarkastellaan Joutsan keskustaajaman nimistömaisemaa, jolla tarkoitetaan katukuvassa esimerkiksi tienviitoissa ja liikkeiden kylteissä näkyvää nimistöä. Aineistoon kuuluu katujen kaavanimiä, yritysten nimiä sekä pieni määrä asunto-osakeyhtiöiden ja julkisten tilojen nimiä. Aineisto on kerätty pääosin valokuvaamalla. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, millaista alueen näkyvä nimistö on. Keskeinen tarkastelun kohde on se, millaisia nimet ovat rakenteeltaan ja mitä nimenosia ne sisältävät. Joutsassa kadunnimien suunnittelu kuuluu teknisen toimialan tehtäviin. Kadunnimistä lähes…

paikannimetnimistöntutkimuserisnimetJoutsakadutpaikallisuustoiminimet
researchProduct

Eigennamen und andere Realienbezeichnungen beim Übersetzen eines deutschen Kinderbuchs ins Finnische : Am Beispiel von Rico, Oskar und die Tiefersch…

2011

Tätä pro gradu –tutkielmaa varten on suomennettu ensimmäinen luku Andreas Steinhöfelin (2008) kirjoittamasta saksalaisesta Rico, Oskar und die Tieferschatten –nimisestä lasten- ja nuortenkirjasta. Käännösprosessin keskiössä on ollut erisnimien ja muiden reaalioiden kääntäminen sekä käännösprosessin kuvaaminen ja reflektointi. Reaaliat ovat kulttuurisidonnaisia ilmauksia, joilla ei välttämättä ole vastinetta tulokielessä- ja kulttuurissa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii skoposteoria, joka mahdollistaa vapaampien käännösmenetelmien käyttämisen, sillä se ei vaadi käännökseltä absoluuttista ekvivalenssia eli vastaavuutta lähtötekstin kanssa, vaan korostaa pikemminkin käännöksen a…

reaaliatkääntäminenvastaavuusskoposteorialastenkirjallisuuserisnimetSteinhöfel Andreas
researchProduct