Search results for "esikouluikäiset"

Home Literacy Activities and Children’s Reading Skills, Independent Reading, and Interest in Literacy Activities From Kindergarten to Grade 2

2020

According to the Home Literacy Model (Sénéchal and LeFevre, 2002, 2014), young children can be exposed to two distinct types of literacy activities at home. First, meaning-related literacy activities are those where print is present but is not the focus of the parent–child interaction, for example, when parents read storybooks to their children. In contrast, code-related literacy activities focus on the print, for example, activities such as when parents teach their children the names and sounds of letters or to read words. The present study was conducted to expand the Home Literacy Model by examining its relation with children’s engagement in literacy activities at home and at school as Fi…

Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen

2022

Unen tiedetään olevan yhteydessä lasten fyysiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä oppimiseen. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteyttä liikkumis- ja pallonkäsittelytaitoihin, motoriseen koordinaatioon sekä koettuun motoriseen pätevyyteen. Lisäksi selvitettiin unen määrän yhteyttä fyysisen aktiivisuuden, paikallaan olon sekä ruutuajan määrään. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mahdollisia iästä ja sukupuolesta johtuvia eroja kyseisissä muuttujissa. Tutkimus oli osa Taitavat tenavat –tutkimushanketta, jonka aikana lapset olivat 3–7-vuotiaita (N = 1234, 624 tyttöä ja 610 poikaa, ikä 5,0 v. ± 1,1). Unen määrää, fyysistä aktii…

Kielten ja kulttuurien moninaisuutta eteläisellä Pohjanmaalla

2018

Kirja-arvio teoksesta: Mattila, Markku & Anglé, Jaana 2017: Vieraskieliset lapset eteläisellä Pohjanmaalla. Julkaisuja 9. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. nonPeerReviewed

Sampsa ja Laululinnun arvoitus : toimintatutkimus musiikkisadun toimivuudesta esikouluikäisten päiväkotimuskarissa

2010

Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen : poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa

2006

Tutkimuksen mukaan koulunaloitusta ohjaavat vanhat kouluvalmiuskäytännöt, joiden toimivuutta ei ole riittävästi asetettu kyseenalaiseksi. Lapsen kouluvalmiuden puutteina pidetyt vaikeudet kasaantuvat koulun alkuun ja yhden lykkäysvuoden varaan. Perinteinen perusolettamus on ollut, että lykkäys on hyödyllinen ja että lykkäysvuosi kypsyttää lapsen pois vaikeuksistaan. Näin ei näytä tutkimuksen mukaan tapahtuvan, koska lasten koulumenestys oli merkitsevästi heikompi kuin muiden samalla luokalla olevien. Sen sijaan kuusivuotiaana koulunsa aloittaneiden koulumenestys oli hyvä.Tutkimustulosten valossa tulisi Linnilän mukaan rakentaa yhtenäisempää kasvatus- ja koulukulttuuria. Oppimisvaikeuksien e…

Koulutulokas : esikoululaisten ajatuksia ja tuntemuksia kouluun siirtymisestäja oppimisesta

2000

Development in reading and reading related skills : a follow-up study from pre-school to the fourth grade

2002

Esiopetusuudistus : uudistuksen ja hallinnon vaihtumisen vaikutus esiopetukseen

2002

Outdoor activities and motor development in 2–7-year-old boys and girls

2021

Problem Statement: Parents of young children favor indoor activities for their children, because staying inside supports comfortable daily routines in the family timetable, safety issues and clothing. However, playing outdoors supports children’s development, offering multiple challenges to overcome and the possibility to learn new skills. Approach: Based on Gibson’s theory of affordances (1977), outdoors can be seen as an excellent learning environment for children to reach the zone of proximal development (Vygotsky, 1987). Purpose: This paper describes Finnish nature and four seasons as an environment to support children’s motor development and inspire outdoor playing. The Skilled kids pa…

Pedagogical environments in education for six-year-old children in Finland and in the Netherlands

2017

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella pedagogisia toimintaympäristöjä 6-vuotiaiden lasten kasvatuksessa Suomessa ja Hollannissa sekä selvittää, löytyykö niiden välillä eroja tai yhtäläisyyksiä. Tutkimus rajattiin, mukaillen varhaiskasvatuksen laatuun keskittyviä tutkimuksia, tarkastelemaan pedagogisia strategioita sekä puitetekijöitä. Tutkimus oli laadullinen, ja se toteutettiin pääosin etnografian periaatteita noudattaen. Tutkimuksessa näkyy myös poikkikulttuurisen sekä vertailevan tutkimuksen ominaispiirteitä. Aineisto koostui havainnointimuistiinpanoista, valokuvista sekä havainnointipäiväkirjasta. Aineistot kerättiin kahdesta suomalaisesta esiopetusryhmästä sekä kahdesta hollan…