Search results for "estetiikka"

Havaitun käytettövyyden tekijät ja tutkimuksen näkökulmat

2017

Tässä tutkielmassa käsitellään havaitun käytettävyyden vaikutusta koettuun käytettävyyteen. Tutkielma pyrkii selkeyttämään aiheeseen liittyvää käsitteistöä ja luomaan pohjaa tulevalle havaitun käytettävyyden tutkimukselle. Tutkimuskysymyksinä toimivat: 1. Mistä näkökulmista havaittua käytettävyyttä on tutkittu? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat havaittuun käytettävyyteen? Tutkielma perustuu aikaisempaan havaitun käytettävyyden tutkimukseen. Havaitun käytettävyyden tutkimuksen näkökulmina esitellään estetiikka, tunteet, kuluttajauskollisuus, PEUU:n eli Perceived Usability + Usability malli sekä havaintojen muodostumisen ja muuttumisen vaikutus havaittuun käytettävyyteen. Havaittuun käytettävyytee…

Käytettävyys ja estetiikka www-sovellusten luottamusta herättävinä tekijöinä

2003

Kiinalaisen kaunokirjallisuuden suomennokset 1900-luvulla : kääntämisen ja vastaanoton kulttuurinen konteksti

2013

Barndomens estetik och estetik i barndomen

2019

Heinrich Hoffmannin Struwwelpeterin muutokset ajassa ja kauhun estetiikka lastenkirjassa

2009

Lastenkulttuurin kauhujen kartta

2017

Kirja-arvostelu teoksesta Ylönen, Susanne 2016. Tappeleva rapuhirviö. Kauhun estetiikka lastenkulttuurissa. Jyväskylä Studies in Humanities 282. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 255 s. nonPeerReviewed

Transformations of the everyday : the social aesthetics of childhood

2015

One of the differences between art and everyday life as generally conceived at least in the West is that while art tends to strive towards novelty, uniqueness and individuality, the aesthetics of the everyday is characterized by familiarity, anonymity, or even the prosaic. In this paper I want to contribute to everyday aesthetics by tentatively exploring an area which bridges art and the everyday in evident, yet under-theorises ways, namely the activity of play. Children play, but they are by no means unique in this, and while my examples will mostly come from childhood I empahsise the broader significance of play as a resource in human life. Play is, like art, an area of active imagination…

Gestures within Human-Technology Choreographies for Interaction Design

2013

In the traditional use-oriented approach, only a fraction of gestures are taken as relevant to interaction. In this paper we argue that gestures should not be handled only as isolated objects of application use, but they should rather be understood as dynamic moments of embodied presence belonging to an experiential chain of different movements which has its own significance as a whole. In the current study, we call the embodied, experiential continuum of human action choreography. We assume that choreography is a fruitful theoretical concept in understanding interaction design because by choreography we can understand gestures as building up a chain of a bigger whole. The dynamic formulati…

It's Sad but I Like It The Neural Dissociation Between Musical Emotions and Liking in Experts and Laypersons

2016

Emotion-related areas of the brain, such as the medial frontal cortices, amygdala, and striatum, are activated during listening to sad or happy music as well as during listening to pleasurable music. Indeed, in music, like in other arts, sad and happy emotions might co-exist and be distinct from emotions of pleasure or enjoyment. Here we aimed at discerning the neural correlates of sadness or happiness in music as opposed those related to musical enjoyment. We further investigated whether musical expertise modulates the neural activity during affective listening of music. To these aims, 13 musicians and 16 non-musicians brought to the lab their most liked and disliked musical pieces with a …

Esteettinen metsä : näkökulmia ympäristöherkkyyteen ja sen merkitykseen metsäsuhteelle

2017

Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä ympäristöherkkyys esteettisen ympäristökasvatuksen kontekstissa tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä voi olla ihmisen metsäsuhteen rakentamiselle ja lujittamiselle. Tutkielman lähtökohtana on ollut huoli siitä, että yhä useamman suomalaisen luontosuhde tuntuu heikkenevän koko ajan, minkä seurauksena sekä ihmisten että luonnon hyvinvointi heikkenee. Suomessa metsä on yleisin ja helpoimmin saavutettava luontotyyppi, joten muodostamme luontosuhteemme useimmin juuri metsään. Ympäristökasvatuksessa on perinteisesti painotettu luonnontieteellisen tiedon merkitystä, mutta sen on useissa tutkimuksissa havaittu olevan riittämätön keino ympäristö…