Search results for "etymologia"

Venäläisperäisiä sanoja Suomen murteiden sanakirjassa, kiesa-kluuhhoo

2019

Analyse étymologique et étiologique des noms de rues de la vieille ville de Genève

2013

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Geneven vanhan kaupungin katujen nimien etymologia ja nimeämiseen liittyvät perusteet. Nimistöä tutkimalla voidaan saada lisätietoa historiasta, rakenteesta, kielellisestä kehityksestä sekä elinkeinoelämästä. Tutkimuksen hypoteesi on, että suurin osa Geneven vanhan kaupungin katujen nimistöstä on peräisin frankoprovensaalista, alueella puhutusta gallo-romaanisesta kielestä. Johdannossa selvitetään nimistön tutkimiseen liittyvää terminologiaa, nimeämiseen liittyvää lainsäädäntöä, Geneven kaupungin historiaa sekä frankoprovensaalin kielen historiaa ja ominaispiirteitä. Analyysissa tutkitaan 49 kadun nimeä, jotka koostuvat yhteensä 71 sanasta. Kadun n…

Mikkelin paikannimet

2012

Laulu-puu-rumpu : saamelaismusiikin alkulähteillä

1998

En analys om benämningar på dagrovfåglar i svenskan och finskan : fåglar som häckar i Norden

2008

Venäläisperäisten ja ekspressiivisten ainesten suhteesta suomen murteiden sanastossa.

2000

Ogólnopolska kariera śląskiego wulgaryzmu

2019

Artykuł omawia dzieje wulgaryzmu ciul, który z dialektu śląskiego przeszedł do odmiany potocznej polszczyzny ogólnej. Po raz pierwszy wulgaryzm zapisano w 1875 r. w śląskich dokumentach sądowych. Leksem pochodzi z gwar czeskich (por. culík ‘warkocz, spleciona kępa włosów’) lub morawskich (culík ‘sopel’). Pierwotne znaczenie uległo metaforyzacji i zaczęło oznaczać ‘narząd męski, penis’. Wyraz ciul jako wulgaryzm zaczął być używany w funkcji wyzwiska, co dokumentują zapisy archiwalne. W różnych typach kontaktów owo obraźliwe określenie mężczyzny łatwo zmieniało semantykę i ekspresyjne zabarwienie, od ‘oszusta, szumowiny’ po ‘niedorajdę, głupka’. Pierwotne wulgarne znaczenie leksemu rozszczepi…