Search results for "fenomen"

Kritiskās domāšanas iespējas un robežas mūsdienu Latvijā: tēžu krājums, 2022.gada 3 marts

2022

LU 80. starptautiskās konferences prioritārā pētniecības virziena "Kritiskā domāšana, inovācija, konkurētspēja un globalizācija" sekcijas "Kritiskās domāšanas iespējas un robežas mūsdienu Latvijā" referātu tēžu krājums. Tēžu autori: Kūle, Maija; Kiope, Māra; Svece, Artis; Kūlis, Rihards; Vēgners, Uldis; Balodis, Andrejs; Grīnfelde, Māra; Semjonova-Reinholde, Marija; Šuvajevs, Igors; Kūlis, Māris; Hiršs, Andris; Kovaļčuka, Svetlana; Pazuhina, Nadežda; Vilciņš, Reinis; Dzelme, Juris.

Skaņa ārpus muzikoloģijas

2009

Skaņa fenomenoloģiskā skatījumā

2008

Pensiero e autocoscienza. Lo strano anello della cognizione umana.

L’argomento centrale della tesi è la natura della mente umana in relazione alla questione dell’intricato rapporto fra pensiero e autocoscienza. La congettura fondamentale consiste, in primo luogo, nel sostenere che particolari proprietà del pensiero umano, la flessibilità e la fluidità, rappresentino le caratteristiche salienti e specifiche della cognizione umana e, in secondo luogo, nel rilevare che il costituirsi di queste ultime sia strettamente connesso al fenomeno di autocoscienza. Il fuoco dell’analisi ruota attorno a tre importanti nuclei tematici: cosa si intende per flessibilità e fluidità della mente? Cosa si intende per autocoscienza – o meglio – quale tipo di autocoscienza esatt…

Katseen tarkentaminen : kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta

2003

Bergsonin paluu

2021

Henri Bergson (1859–1941) oli 1900-luvun alun tähtifilosofi, joka palkittiin filosofisesta työstään kirjallisuuden Nobel-palkinnolla 1927, kirjoittamatta koskaan kaunokirjallisuutta. Seuraava filosofisukupolvi suhtautui erittäin kriittisesti hänen filosofiaansa (ks. esim. Arouet 1929; Nizan 2002; Sartre 2007). Myös debatti Albert Einsteinin kanssa heikensi Bergsonin arvostusta tieteen kentällä, vaikka Bergson itse pyrki selventämään, että koko debatti perustui Einsteinin väärinkäsitykseen hänen filosofiansa suhteen (ks. Merleau-Ponty 1960, 246–248; Canales 2005). Bergsonin ajattelu nähtiin vanhanaikaisena ja poliittisesti konservatiivisena. Ehkä siksi on myös jollain tavalla yllättävää, ett…

Maailma

2012

Suomen Filosofi nen Yhdistys on jo vuodesta 1980 lähtien järjestänyt yhden sanan kollokvioita, joissa paneudutaan johonkin eri aikakausia ja fi losofi sia suuntauksia askarruttavaan teemaan. Mutta vasta globalisaation muutettua maapallon maailmankyläksi SFY lähtee maailmalle järjestämällä kollokvion aiheesta ”Maailma”. Ehkä näin maailmojasyleilevän teeman tiivistäminen yhteen sanaan on vaikuttanut vaikealta. Miten voidaan valita tarkastelutapa ja näkökulma maailmaan, kun jo olemme maailman sisällä? Mikä olisi sopiva fi losofi nen lähestymistapa maailmaan, kun me kaikki jo olemme maailmassa? Mikään kohde ei kuitenkaan ole fi losofeille vieras tai liian maailmallinen – ei edes maailma itse. N…

Review : Heidegger and the Problem of Phenomena

2023

Significado y objeto

1972

No es fácil trazar una línea divisoria entre los estudios que se han venido denominando con cierta ambigüedad Filosofía analítica del lenguaje y aquellos otros que se han realizado dentro de una orientación fenomenológica. En definitiva, unos y otros han coincidido en lo esencial: han verificado su tarea dentro de una actitud fundamentalmente descriptiva. Han rechazado tanto las especulaciones metafísicas sobre lo que pudiera ser el ente de que se habla y la índole del sujeto parlante, así como han dejado fuera de este campo las investigaciones de signo científico-positivo, realizadas mediante métodos hipotético-deductivos o técnicas inductivas sujetas a controles formales, que exploran los…

PERSONA

2020

Nell'epoca di una grandiosa metamorfosi della condizione umana, la persona sembra ridiventata problema a se stessa. Si sono estenuate le filosofie che hanno costituito l’orizzonte di senso della nozione di persona; si avverte il bisogno di giustificarla con un una nuova fondazione filosofica. Il testo propone di ritrovare la dimensione originaria della persona, innanzitutto giustificandola come «possibilità della fenomenologia»; viene fatto nella prima parte, con un costante riferimento alle proposte di Edith Stein e di Dietrich von Hildebrand. Proprio questi fenomenologi, però, hanno innestato nel tronco della fenomenologia le categorie della metafisica classica; la Stein, in particolare, …