Search results for "finlandssvenska"

Socialt stöd, känsla av ensamhet och psykiska besvär bland finlandssvenska ungdomar

2021

I den här studien utforskades ifall det förekommer sociodemografiska skillnader i upplevelse av psykiska besvär, socialt stöd och känsla av ensamhet bland finlandssvenska ungdomar. Det undersöktes även ifall ungdomarnas upplevelse av psykiska besvär kan förklaras med familje-, kamrat- och klasskamratstöd samt känsla av ensamhet. Utöver det utforskades ifall samband mellan socialt stöd och psykiska besvär kan förklaras med känsla av ensamhet.
 Som datamaterial användes WHO:s skolelevstudie (WHO-Koululaistutkimus) från 2018 med ett deltagarantal på 599 svenskspråkiga elever från årskurs 5, 7 och 9 (Målder = 11,9/14,0/15,9; svarsprocent 38 %). Som statistiska analysmetoder användes Pearso…

Universitetsstudenters attityder till varieteter av svenskt uttal : Sverigesvenska och finlandssvenska

2011

Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, miten yliopisto-opiskelijat suhtautuvat erilaisiin ruotsin kielen ääntämistapoihin. Tutkittavat variaatiot olivat ruotsinruotsi ja suomenruotsi. Selvitin myös, kumpaa variaatiota opettajien tulisi opiskelijoiden mielestä käyttää peruskouluissa ja lukioissa. Tutkimukseen osallistui 45 yliopisto-opiskelijaa, jotka opiskelivat ruotsia pääaineenaan eri vuosikursseilla. Materiaalin keräämiseen käytin kyselylomaketta, joka koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Tuloksien analysoinnissa käytin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Vaikka suomenruotsi oli enemmistölle tutkittavista tutumpi variaatio, suhtautuminen ruotsin…

"De här e fittit najs!" : fult språk i två svenskspråkiga diskussionsforum för ungdomar

2017

Tutkielman tarkoituksena on tutkia ja verrata keskenään ruman kielen käyttöä kahdella ruotsinkielisellä nuorille suunnatulla keskustelufoorumilla. Keskustelufoorumeista toinen on ruotsinruotsalainen ungdomar.se ja toinen suomenruotsalainen shsweb.fi. Tutkimuskohteena olevalla rumalla kielellä tarkoitetaan kirosanoja, haukkumasanoja, korostavia etuliitteitä sekä muita sanoja, jotka koetaan tabuiksi. Tutkimuksen kohteena on myös vieraiden kielten, erityisesti englannin vaikutus rumaan kielenkäyttöön sekä suomen kielen vaikutus suomenruotsalaisten nuorten kielenkäyttöön. Olen poiminut kummaltakin keskustelufoorumilta yli 300 sanaa, fraasia tai lausetta, jotka ovat olleet tärkeitä tämän tutkimu…

Finlandssvenska drag i dagens finlandssvenskt tidningsspråk

1998

Frekvenser av finlandismer i finlandssvenskt tidningsspråk

2016

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia kuuden finlandismin ja kolmen verbin suomenruotsalaisien taivutusmuotojen yleisyyttä suomenruotsalaisissa lehdissä. Tutkimuksen materiaali on koostettu vuosilta 2012 ja 2013 kolmesta lehdestä: Hufvudstadsbladet, Vasabladet ja Åbo Underrättelser. Vertailin näiden lehtien tuloksia keskenään nähdäkseni, onko finlandismien käyttöasteessa eroja lehtien kesken. Tulokset osoittivat, että valitsemillani finlandismeilla on melko vähän esiintymiä kyseisissä lehdissä. Kolmesta verbistä, joiden taivutusmuotojen yleisyyttä tutkin, kahdella oli suomenruotsalaisissa muodoissa vähemmän esiintymiä kuin niiden tavallisilla taivutusmuodoilla, kun taas yhdellä kolmesta oli s…

Talspråkliga och finlandssvenska ord i läroböcker i svenska : förekomst och angivelse av stilnivå

2016

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia puhekielisten ja suomenruotsalaisten sanojen esiintymistä ruotsin kielen oppikirjoissa. Lisäksi tarkasteltiin, miten tutkittujen sanojen kuuluminen neutraalin standardikielen ulkopuolelle oli ilmoitettu, ja millaisia eroja tarkasteltujen oppikirjojen välillä oli. Tutkimusaineistona oli kaksi b-ruotsin yläastekirjaa, Megafon 3 ja På gång 9,sekä b-ruotsin lukiokirja Galleri 6, joka on erityisesti tarkoitettu suulliselle kurssille. Metodeina tutkimuksessa olivat sisältöanalyysi ja leksikaaliset menetelmät. Puhekieliset sanat määriteltiin lopulta tarkoittamaan tässä tutkimuksessa puhekielisiä sanamuotoja, anglismeja ja slangia. Tutkimus osoitti, että p…

"Just det, det är helt jättetråkigt" : förstärkande ord och förled samt instämmande i finlandssvenska ungdomssamtal

2017

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää mitä vahvikesanoja sekä –etuliitteitä suomenruotsalaiset nuoret käyttävät puhutussa kielessä, ja millaisissa konteksteissa niitä useimmiten esiintyy. Lisäksi selvitettiin millä eri tavoilla ja fraaseilla he osoittivat olevansa samaa mieltä keskustelukumppaneidensa kanssa. Tutkimustuloksia analysoitiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Materiaalina käytettiin äänitettyjä neljän hengen ryhmäkeskusteluja, ja kaikki osallistujat olivat yläkouluikäisiä. Mukana oli neljä ryhmää, joista kolme koostui kahdesta tytöstä ja kahdesta pojasta, sekä yksi koostui neljästä pojasta. Heille annettiin valmiita keskustelunaiheita, joita he saivat halutessaan…

”Du ser helt sika vacker ut” : förstärkande ord och prefix i tammerforssvenska ungdomars språkbruk

2014

Tutkielman tarkoituksena oli saada selville, mitä vahvistavia sanoja ja etuliitteitä suomenruotsalaiset nuoret Tampereella käyttävät adjektiivien ja adverbien kanssa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja tyttöjen ja poikien välillä on vahvikesanojen käytössä, käyttävätkö he suomenkielisiä vahvikesanoja ja -etuliitteitä ruotsinkielisissä lauseissa, sekä kuinka usein he käyttävät samoja etuliitteitä, joita käytetään Ruotsissa. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Otosryhmänä oli 30 Tampereen Svenska Samskolanin (SST) oppilasta, joista kymmenen oli kahdeksasluokkalaisia ja 20 kävi lukion ensimmäistä astetta. Osanottajista puolet oli tyttöjä ja puolet poikia. Kyselylomakkeist…

Affektiva faktorer i abiturienters finskinlärning i det finlandssvenska gymnasiet

2002

Språklig och personlig identitet hos några tvåspråkiga personer i Mellersta Finland

2012

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kaksikielisyyden ja identiteetin välistä suhdetta. Tutkielmassa haluttiin selvittää millainen perusidentiteetti sekä kielellinen identiteetti kaksikielisillä ihmisillä on. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusmateriaali kerättiin teemahaastattelun avulla, jossa oli myös vaikutteita syvähaastattelusta. Tutkimukseen osallistui kuusi nykyisin Keski-Suomessa asuvaa eri-ikäistä miestä ja naista, joista kolme oli suomenruotsalaista ja kolme ruotsinsuomalaista. Teemat koskivat haastateltavien suhtautumista kaksikielisyyteen, kulttuuriin ja ryhmiin. Lisäksi selvitettiin, millaisia asenteita ja ongelmia haastateltavat olivat ympä…