Search results for "folklor"
showing 10 items of 557 documents
Punainen nainen ja kuoleman diskurssi
2003
Artikkelissa tarkastellaan vuoden 1918 työväenperinteessä hahmottuvaa naiskuvaa keskittyen kuolemaa käsitteleviin lauluihin ja runoihin. Aineisto koostuu arkistoaineistosta ja kirjoittajan isoisän sotilasmuistiosta. Punaiset laulut ja runot ovat luokkataistelun aseita ja jo sellaisenaan kiistävää folklorea. Niiden faattinen funktio oli motivoida yksilöt kollektiiviksi sekä ylläpitää ja vahvistaa ryhmän yhteistä ideologista identiteettiä. Niiden keskeiset teemat ovatkin juuri ideologia ja kuolema. Teemojen kautta hahmottuvat paitsi kuolemankäsitykset myös naiskuva - sekä yleinen että kuoleman kautta positioituva. Olennaista on naisen asema suhteessa sotaan. Perinteinen nainen on kuolemaan nä…
Bērnu folkloras izmantošanas iespējas ikdienas ritmā 1-3 gadīgu bērnu audzināšanā pirmsskolā
2017
Autors Anita Jansone izstrādāja darbu “Bērnu folkloras izmantošanas iespējas ikdienas ritmā 1-3 gadīgu bērnu audzināšanā pirmsskolā” izvirzot darba mērķi teorētiski un praktiski pētīt folkloras izmantošanas iespējas pirmsskolas ikdienas ritmā 1-3 gadīgu bērnu audzināšanā. Darbs sastāv no divām daļām. Pirmajā daļā apkopotas teorētiskās atziņas par bērnu attīstību, pirmsskolas dienas ritmu kā arī apskatot un apkopojot publicētos materiālus ar bērnu folkloru. Praktiskajā darbā veiktas intervijas ar skolotājiem, kas strādā vai kādu laiku ir strādājuši vecuma grupā 1-3 gadiem. Veikts empīriskais pētījums izmantojot sastādīto materiālu pedagoģiskajai izmeiģinājumdarbībai novērojot bērnus katru di…
Varas/valdnieka tēls mūsdienu krievu folkloras tekstos: konstruēšanas mehānismi un recepcijas problēma.
2021
Bakalaura darbs ir veltīts varas un valdnieka tēla izpētei mūsdienu krievu folkloras tekstos. Tiek pētīti varas un valdnieka konstruēšanas mehānismi un recepcijas problemātika, analizējot valdnieka un varas tēlus, kas ir rādīti oficiālajos mediju platformās, gan folkloru, kas ir rādīts kā atbildes reakcija. Tiek vērsta uzmanība pie izmantotiem politiskā mīta veidosānas mehanismiem un rituāliem, to atspoguļošanu masu medijos un ofisiālajos valsts avotos. Kā arī tiek vērsta uzmanība pie mūsdienu interneta folkloras kā atbildes materiāls uz oficiālājiem medijiem. Pētījums var interesēt folkloristus un filologus, kas nodarbojas ar valdības/ valdnieka tēlu un to reprezentāciju mūsdienu tekstos. …
Tähtäin idässä : suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa
2009
Vuosina 1941-1944 toteutettiin Suomen idästä miehittämillä alueilla lähihistoriamme laajin suomenheimoiseen kulttuuriperintöön kohdistuneista hankkeista. Lyhyessä ajassa tiedemiesten onnistui kerätä merkittävät kokoelmat suullista kansantietoutta miehitetylle alueelle jääneeltä väestöltä, Suomeen saapuneilta pakolaisilta, maahan saksalaiselta miehitysalueelta siirretyiltä inkeriläisiltä sekä suomensukuisilta sotavangeilta. Sodan autioittamista asumuksista, kalmismailta ja tsasounista ennätettiin hankkia myös laaja kansatieteellinen esinekokoelma. Miehityshallinnossa tiedemiesten poliittisena toimeksiantona oli osoittaa suomalaisjoukkojen Itä-Karjalasta valtaamien alueiden kansallinen ja his…
Ekspansja ludyczności w kulturze współczesnej
2020
The process of the carnivalization of urban space is aided by contemporary media, which, in popularizing myriad events, amplifies community activities ranging from festivals to mass public shows connected with historical events. Contemporary fascination with such phenomena finds its sources in ritualized models of para- theatrical activity rooted in the traditions of peasant culture, as well as in forms of mass folk protest. As a result, we can observe the rapidly-developing ability of city-dwellers to occupy public space while creating emotional communities that extend into virtual, and other, realms, with the aim of realizing political goals.
Peilipojasta tarinoimassa : tyrnäväläisen kerrontaperinteen performanssit 2000-luvulla
2016
Artikkelissa tutkitaan tyrnäväläisen Peilipoika-tarinaperinteen rooleja paikallisessa sosiaalisessa elämässä 2000-luvulla. Edesmenneeseen tietäjään liittyvää kerrontaa analysoidaan tarkastelemalla erilaisia kerrontatilanteita ja hyödyntämällä niiden performatiivista tulkintaa. Tietäjäperinnettä koskevat tutkimukset ovat usein tarkastelleet tietäjiä kerrontakohteena ja niiden tavoitteena on ollut muun muassa menneisyyteen liittyvän uskomusmaailman rekonstruoiminen. Tämän artikkelin tavoitteena on sen sijaan avata kerrontaperinteen merkityksiä nyky-yhteisössä performatiivisen tulkinnan kautta, jota ei ole hyödynnetty läntisten alueiden tietäjäperinteen tutkimuksessa. Artikkelin lähtökohtana o…
In search of medieval disability : lectio praecursoria 16.2.2013
2013
FM Jenni Kuulialan yleisen historian väitöskirja Disability and Social Integration. Constructions of Childhood Impairments in Thirteenth- and Fourteenth-Century Canonisation Processes tarkastettiin 16.2.2013 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Gábor Klaniczay Central European Universitysta Budapestista ja kustoksena professori Christian Krötzl Tampereen yliopistosta.
"Jumalan sanan ylenkatsojat" : rahvaan kirkossakäynti Savossa vuosina 1660–1710
2012
1600-luku on perinteisesti tunnettu luterilaisen puhdasoppisuuden aikana, jolloin kirkko ja kruunu kontrolloivat tiukasti Ruotsin valtakunnan alamaisten käyttäytymistä ja ajattelua. Papiston mahdollisuudet ylläpitää kirkkokuria olivat kuitenkin rajalliset harvaan asutuilla syrjäseuduilla, kuten Savon maakunnassa. Artikkelissa käsitellään savolaisen rahvaan kirkossakäyntiä sekä poissaoloja kirkosta 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa. Piispan- ja rovastintarkastuspöytäkirjojen avulla selvitetään, miksi poissaolot olivat yleisiä, vaikka kirkossakäynnin laiminlyönnistä seurasi rangaistus. Toisaalta pohditaan sitä, miksi seurakuntalaiset tulivat kirkkoon tärkeinä pyhäpäivinä suurin joukoin …
Etnologit ja folkloristit koolla koronan jälkeen tulen ja jään maassa
2022
Konferenssiraportti: RE:22 Nordic Ethnology and Folklore Conference, Reykjavik 13.–16.6.2022 nonPeerReviewed
"Hitaasti muistin, muistaessani unohdin" : muistamisen merkityksen rakentuminen Raija Siekkisen novellissa Vieras maa
2016
Artikkelissa tulkitaan muistia ja muistamista käsittelevää kerrontaa kirjailija Raija Siekkisen novellissa Vieras maa (1999). Kaunokirjallista tekstiä analysoidaan kulttuurisesta näkökulmasta käsin yhdistämällä monitieteellisesti kirjallisuudentutkimusta ja muistintutkimusta. Muisti ja muistaminen esiintyvät aiheina koko Siekkisen lyhytproosatuotannossa. Vähän tunnetut ja tutkitut Siekkisen lyhytproosatekstit asettuvat dialogiin kulttuurisen muistintutkimuksen alalla esitettyjen näkemyksien kanssa. Sekä Siekkisen lyhytproosateksteissä, että tieteellisissä näkemyksissä korostuvat muistamisen henkilökohtainen ja yhteisöllinen merkitys sisältöä tuottavana ja muutoksia käynnistävänä ihmisen elä…