Search results for "folklor"

showing 10 items of 557 documents

Silmitön ja väkivaltainen : erään mielisairaalapotilaan ura 1900-luvulla

2018

Artikkelissa tarkastellaan yhden pitkäaikaisen potilaan, ”Katrin”, potilaskertomuksen kautta mielisairauteen liitettyjen kriteerien muuttumista, diagnostiikan ja sairastuneiden lääketieteellisen hallinnan kehitystä sekä mielisairaanhoidon muuttumista psykiatriaksi. Artikkelissa kysytään, millä perusteella mielisairaalapotilas lähetettiin hoitolaitokseen, millaisia hoitokäytänteitä häneen sovellettiin ja miksi ja auttoivatko ne. Kysymyksiin vastaamiseen tarvitaan kontekstin, suomalaisen psykiatrian, tuntemista. Katrin yhteenlaskettu hoitoaika piirimielisairaalassa kesti yli 40 vuotta, ja tuo ajanjakso sisältää miltei kaikki 1900-luvulla käytetyt hoitomuodot. Sairauskertomuksen lääketieteelli…

mielisairaanhoidon historialcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europelcsh:Anthropologymielisairaudetlcsh:GR1-950psykiatriset potilaatlcsh:History (General)historiadiagnostiikkamental illnesslcsh:D1-2009lcsh:Folklorehistory of mental health treatmentlcsh:Dpsykiatriset hoitomuodotmielisairaanhoitohoitomenetelmätmikrohistoriapsykiatriset diagnoositpsykiatrinen potilasmicrohistorydiagnoosi
researchProduct

"Mutta niille ei voi mitään, joilla on aivoissa vika" : mielisairauden kansanomaiset tulkinnat 1900-luvun alkuvuosikymmenten modernisoituvassa Suomes…

2015

Artikkelissa tarkastellaan mielisairauden kansanomaisia tulkintoja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, jolloin mielisairaita ja muita marginaaliryhmiä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu kävi vilkkaana. Mielisairaat alkoivat degeneraatioteorioiden myötä näyttäytyä modernisoituvan yhteiskunnan ei- toivottuina toisina, joiden henkinen ja fyysinen rappio uskottiin perinnölliseksi. Mielisairaaloiden lukumäärää lisättiin, mutta merkittävä osa mielisairaiksi katsotuista eli yhä laitosten ulkopuolella, esimerkiksi elätteellä maaseudun yksityisissä perheissä. Artikkelissa selvitetään, miten mielisairaisiin suhtaudutaan aikakauden maallikkokerronnassa ja millaisia käsityksiä esitetään mielisair…

modernisaatiolcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europenarratiivitmielisairaatlcsh:Anthropologyculturalmielisairaudetkerrontalcsh:GR1-950lcsh:History (General)mental illnesslcsh:D1-2009cultural perceptionslcsh:Folklorenarrativeslcsh:Dkulttuuriset käsityksetesiintulopinnatsurfaces of emergencemodernization
researchProduct

Politisoitu rajaseutu : Lectio praecursoria 24.8.2012

2012

Antti Räihän Suomen historian väitöskirja Jatkuvuus ja muutosten hallinta. Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa 1720−1760-luvuilla tarkastettiin 24.8.2012 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi tutkija Kari-Matti Piilahti Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta.

monikulttuurisuuslcsh:Folklorelcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europelcsh:Drajaseudutlcsh:Anthropologylcsh:GR1-950Viipurilcsh:History (General)lcsh:D1-20091700-luku
researchProduct

Naisten muistot työstä sodan ja jälleenrakennuksen ajalta kertovat jaksamisesta : lectio praecursoria 13.6.2014

2014

FM Kirsi-Maria Hytösen etnologian väitöskirja ”Ei elämääni lomia mahtunut” Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana tarkastettiin 13.6.2014 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori emerita Kaija Heikkinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Korkiakangas Jyväskylän yliopistosta.

muistotnaisetlcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europelcsh:Anthropologymuistitietolcsh:GR1-950lcsh:History (General)kotirintamalcsh:D1-2009työsota-aikatalvisotalcsh:Folklorelcsh:Dkokemuksetjaksaminenmuistelujatkosotajälleenrakentaminensuomalaisetpalkkatyö
researchProduct

Pogranicze śląskie w nagraniach Paula Schmidta z 1913 roku

2019

In its introduction, this contribution provides the characteristics of the 19th-century folklore research on Upper-Silesian songs and brings forward the researchers. The turning point in this field occurred in the 20th century, when the phonograph was used for the recording. In the main body of this contribution, the author presents the first recordings of regional songs made by Paul Schmidt in 1913 in Prudnik poviat and their most recent re-edition.

music traditiontradycjapieśńfolklorSilesiamuzykafolk songsrecordingsnagraniaŚląskStudia Śląskie
researchProduct

Priekšstati par mēnesi latviešu foklorā

2015

Bakalaura darbā veikts ieskats latviešu folkloras materiālā, kas ietver informāciju par mēnesi tā daudzveidīgajās pozīcijās. Pētījuma mērķis ir sistematizēt mēness funkcijas folkloras materiālos, kā arī aptvert mēness kopējo priekšstatu. Izpratne par mēnesi diahroniskajā aspektā ir daudzveidīga, valodas lietojumā izmantojot mēness leksēmu gan sieviešu, gan vīriešu dzimtē, taču mēness parādīšanās sieviešu dzimtē ir bijusi izolēta parādība. Pētot tautas daiļrades elementus darbā tiek izvirzītas dažādas mēness funkcijas, debesu objektam parādoties kā cilvēku nakts sargam, karā gājēju palīgam, gaismas devējam, zvaigžņu pārskaitītājam un debesu kāzu dalībniekam. Mēness savukārt parādās ne tikai …

mēness un cilvēksmēnessfunkcijasmēness un sauleFiloloģijafolklora
researchProduct

"I'm Not Like Indian Women": Reflections of Young European Women in Varanasi, India

2006

The aim of this article is to look at the ways in which young European women staying in the city of Varanasi for long periods of time talk about India and how they negotiate their place and role as women there. There is a common travellers’ discourse that sees India as a difficult and dangerous place to a vulnerable traveler, and the encounters of colonial women with “otherness” have been widely analysed. This article brings this discussion to the post colonial era and endeavors to initiate a discussion about how to understand the encounters between visiting Western women and the locals in India today. The article is based on nine interviews which Korpela conducted in Varanasi, and on her p…

naisetlcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europelänsimainen kulttuurilcsh:Anthropologyitämainen kulttuuriIndialcsh:GR1-950lcsh:History (General)lcsh:D1-2009naisen asemalcsh:Folklorelcsh:DgendertourismkulttuurierotIntiapost-colonialismJ@rgonia
researchProduct

Ruskoliljoja ja raparperia. Maalaispihojen kasvit ja puutarhatiedon leviäminen Kainuussa 1900-luvulla

2020

Artikkelissa tarkastellaan puutarhaviljelyn yleistymistä ja puutarhaneuvonnan vastaanottoa maamme syrjäseudulla 1900-luvun aikana. Suomalaisen puutarhakulttuurin ydinalue sijoittuu Etelä- ja Lounais-Suomeen, jossa väestön varallisuus, sivistystaso ja ilmasto mahdollistivat puutarhaviljelyn esimerkiksi kartanoissa jo varhain. Myös pappiloiden ja virkatalojen tiheä verkosto sekä julkiset istutukset edesauttoivat sekä kasvien että viljelytaitojen leviämistä kaikkiin kansankerroksiin. Sen sijaan maan itä- ja pohjoisosissa puutarhan hyöty- ja koristekasvit olivat vielä 1800-luvun lopulla lähes tuntemattomia etenkin maaseutuväestön keskuudessa. Ne alkoivat yleistyä vasta 1900-luvun alkuvuosikymme…

naisetoral historymuistitietohistoriaHistory (General)GN1-890pihatpuutarhanhoitokainuuyardsDD1-2009gardeningFolkloreKainuuGR1-95020th centurygardening adviceAnthropologypuutarhatmarket gardeningHistory (General) and history of Europewomenhistorypuutarhaviljelypuutarhaneuvonta1900-lukuJ@rgonia
researchProduct

Kansa, kansallisuus ja sivistys

2005

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia merkityksiä kansakunnalle, kansalliselle kulttuurille ja niiden kehittymisen edellytyksille annettiin sanomalehti Suomettaressa vuonna 1863. Samana vuonna pidetyt, autonomian ajan toiset valtiopäivät on määritelty keskeiseksi tapahtumaksi Suomen valtiolliselle olemassaololle. Niiden lähestyminen vilkastutti lehdistön kirjoittelua tärkeinä pidetyistä asioista. Suometar oli tuolloin yksi suurimmista sanomalehdistä ja tärkein fennomaanilehti. Artikkelissa Suometarta analysoidaan kansallisuuden tulkkina tuoden esille julkisen keskustelun ulottuvuuksia kulttuurisena elämänmallin välittäjänä ja historiatulkintojen tuottajana. Huomion kohteeksi nousevat kansa-…

nationalismi1860-lukusanomalehdistölcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europekansallisuusaatelcsh:Anthropologylcsh:GR1-950lcsh:History (General)Suometarsivistyslcsh:D1-2009kansallisuuslcsh:Folklorekansallinen identieteettilcsh:DSuomikansallinen kulttuuriJ@rgonia
researchProduct

Kansa taisteli, museoesineet kertovat

2004

Artikkelissa tarkastellaan etnografista museoesinettä tieteellisenä ja poliittisena kohteena kohdistaen huomio erityisesti siihen, miten kansatieteellisen tutkimuksen näkökulmat ja todellisuuden esitystavat ovat vaikuttaneet kansallisiin rajanvetoihin ja esineiden nationalistisiin muotoihin. Esimerkkitapauksena on Itä-Karjalassa jatkosodan aikana toteutettu laaja kansanperinteen- ja kulttuurin keruu. Artikkelissa osoitetaan, että museoesineiden poliittisuudessa ja niihin sisältyvässä vallassa ei ole niinkään ollut kyse kansatieteen tai sen harjoittajien tietoisista kansallisista ja poliittisista tavoitteista vaan esineiden keruun, luokittelun ja tutkimuksen prosesseista, joissa kansatiede j…

nationalismietnografiakartastotlcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of EuropeItä-Karjalalcsh:Anthropologymuseolcsh:GR1-950lcsh:History (General)toinen maailmansotalcsh:D1-2009lcsh:Folklorelcsh:Dkansatiedepoliittisuusmuseoesineetmuseo-esineetJ@rgonia
researchProduct