Search results for "henkinen hyvinvointi"
showing 10 items of 158 documents
Changes in Students' Psychological Well-Being during Transition from Primary School to Lower Secondary School : A Person-Centered Approach
2019
This person-centered study examined the patterns and the dynamics of pattern change based on 1666 Finnish students' self-reported psychological well-being during the transition from primary school to lower secondary school. Moreover, we examined the stability in the profile memberships and the influence of changes in perceived support from teachers, families, and peers on changes in students' psychological well-being. Six student profiles were identified using the I-states-as-objects-analysis (ISOA) procedure: (a) High well-being profile; (b) Average well-being but low educational aspirations profile; (c) Low well-being profile; (d) Low well-being but high educational aspirations profile; (…
Health-related correlates of psychological well-being among girls and boys 6-8 years of age : The Physical Activity and Nutrition in Children study
2018
Aim Due to limited knowledge on the differences in the correlates of psychological well‐being (PSWB) between girls and boys, we compared the correlates of PSWB between primary school girls and boys. Methods A population sample of 412 children participated in the Physical Activity and Nutrition in Children study. Parents completed a questionnaire that included 19 questions on the components of PSWB, and a PSWB score was computed. We assessed correlates of PSWB, including physical activity, sedentary behaviour, cardiorespiratory fitness, diet quality, body fat content, sleep duration, sleep disordered breathing, prevalent diseases and parental characteristics. We used logistic regression to a…
Isien vanhemmuuskäytännöt ja psyykkinen hyvinvointi
2002
Autonomian tuki lisää urheilijoiden hyvinvointia
2022
Kotona asuvien 60 vuotta täyttäneiden ihmisten yksinäisyys koronapandemian aikana
2022
Koronapandemia on vaikuttanut monella tavalla yhteiskuntien ja yksittäisten kansalaisten elämään kaikkialla maailmassa. Pandemian hillitsemiseksi asetetut tapaamis ja liikkumisrajoitukset nostivat keskusteluun ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyden. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan 60 vuotta täyttäneiden kotona asuvien ihmisten yksinäisyyttä koronapandemian aikana. Aineiston muodostavat 22 kansainvälistä artikkelia, jotka valikoituivat järjestelmällisen kirjallisuushaun avulla neljästä tietokannasta. Artikkelien mukaan 60 vuotta täyttäneiden ihmisten yksinäisyys oli pandemiaaikana yleisempää kuin ennen pandemiaa ja lisääntyi erityisesti laajimpien rajoitusten aikana…
Yliopistotyön kirot ja tähtihetket : kuinka kehittää hyvinvointia akateemisessa työssä?
2004
Kiitollisuuden harjoittaminen itsehoitomenetelmänä : 28 runoa kiitollisuuden voimasta
2015
Lenita Lehtonen (2015). Kiitollisuuden harjoittaminen itsehoitomenetelmänä. 28 runoa kiitollisuuden voimasta. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 80 s., 2 liitettä. Kiitollisuusharjoitusten on havaittu useissa kokeellisissa tutkimuksissa vaikuttavan myönteisesti hyvinvointiin. Aihepiirin tutkiminen näyttää keskittyneen psykologian tieteenalalle ja harjoituksia omaehtoisesti tehneitä on tutkittu vähän. Nyt tehdyn tutkimuksen tarkoitus oli kuvata ja ymmärtää kiitollisuutta itsenäisesti harjoittaneiden kokemuksia. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt (n=28) kirjoittivat kokemuksistaan. Aineisto kerättiin so-siaalista mediaa hyödyntäen ja analy…
Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana
2021
Koronapandemian leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti ikäihmisiin, joille tauti on vaarallisin. Miten korona-aika rajoituksineen on näkynyt ikääntyneiden elämässä ja hyvinvoinnissa? Tutkimuksemme aineistona on 31 kesällä 2020 tehtyä puhelinhaastattelua. Korona-aika rajoituksineen oli vaikuttanut haastateltujen arkeen ja hyvinvointiin eri tavoin. Suuri osa koki arkensa muuttuneen vain vähän tai ei ollenkaan, osa taas koki hyvinvointinsa huonontuneen merkittävästi. Jotkut kokivat arkensa jopa parantuneen. Niillä, joilla arki ei ollut juuri muuttunut, elämä oli saattanut olla jo ennestään rajoittunutta huonon toimintakyvyn ja vähäisten sosiaalisten kontaktie…
Koronapandemia on johtanut monien vanhempien ylikuormittumiseen – uupuneiden vanhempien kriisi on myös lasten kriisi
2022
Koronapandemia on lisännyt vanhempien uupumusta. Varsinkin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olleet vanhemmat ovat olleet erityisen suuressa vaarassa uupua. Uupumuksen on osoitettu lisäävän vanhempien päihteiden käyttöä, itsetuhoisia ajatuksia sekä lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Siksi uupuneiden vanhempien kriisi on vääjäämättä ollut myös lasten kriisi, sanoo Matilda Sorkkila, hyvinvoinnin psykologian dosentti Jyväskylän yliopistosta. nonPeerReviewed
Predictors of mortality in old age : contribution of self-rated health, physical functions, life satisfaction and social support on survival among ol…
2006
Length of life is perhaps the best single indicator of the health of a population. The purpose of the present series of studies was to explore the potential predictors of mortality in older people with special emphasis on self-rated health, physical functions, life satisfaction and perceived social support.The four studies used prospective data drawn from 1) the Evergreen study, where mortality was followed for 10 years in an entire cohort of the 75- and 80-year-old (N=650) residents of the city of Jyväskylä, Finland, 2) the Functional capacity of men born in 1906-10, 1926-30 and 1946-50 research project from which two oldest age cohorts, 257 residents of the city of Jyväskylä, Finland aged…