Search results for "henkinen"

showing 10 items of 224 documents

Relationships Between Health Promoting Activities, Life Satisfaction, and Depressive Symptoms in Unemployed Individuals

2021

Background: Previous research has documented that unemployed individuals who engage in recreational activities, either alone or with others, experience higher levels of mental health and psychological well-being relative to those who do not engage in recreational activities. Aims: In this study, we examined whether engagement in health promoting activities, alone or with other family members, is associated with reduced levels of depression and enhanced levels of life satisfaction in unemployed individuals. Method: We employed a cross-sectional design in which we measured life satisfaction, depressive symptoms, consumption of healthy meals and engagement in physical activities in 203 unemplo…

unemploymentDepressionPreventionhyvinvointityöttömätphysical activitytyöttömyyshealthy eatingMental HealthGood Health and Well Beinghenkinen hyvinvointiClinical Research2.3 PsychologicalterveyskäyttäytyminenBehavioral and Social Sciencepsychological well-beingsocial and economic factorsAetiologyfyysinen aktiivisuusosallistuminen
researchProduct

Negative emotional consequences of labour market activation policies for long-term unemployed young adults in Finland

2021

PurposeThis article deals with the negative emotional consequences of active labour market policies (ALMPs) for long-term unemployed young adults in Finland. Although such policies may have positive effects, an exploration of their negative impacts reveals their problematic side effects. We explore various aspects of ALMP interventions that prevent individuals from gaining such positive outcomes and thus reduce their motivation to invest in the policies.Design/methodology/approachDrawing on the affect theory of social exchange, we understand that individuals seek positive rewards from social interactions. Our data is taken from life course interviews with unemployed people aged 20–31 in cen…

unemploymentaffect theory of social exchangeAffect theorySociology and Political Sciencemedia_common.quotation_subjectControl (management)Psychological interventiontyöttömättyömarkkinapolitiikkaemotionsactive labour market policiesActive labour market policieshenkinen hyvinvointinuorettunteettyöelämäYoung adultpitkäaikaistyöttömyysmedia_commonnuoret aikuisetyouthtyöllistyminensyrjäytyminentyöttömyysSocial exchange theorykokemuksetUnemploymentpitkäaikaistyöttömätLife course approachDemographic economicsBusinessGeneral Economics Econometrics and FinanceInternational Journal of Sociology and Social Policy
researchProduct

Enemmän huolta, vähemmän tukea : yhteisvanhemmuuden ensi askeleet esikoistaan odottavilla vanhemmilla korona-aikana

2021

Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata, miten esikoistaan odottavat vanhemmat kokivat koronapandemian vaikuttaneen vanhemmuuteen valmistautumiseen ja erityisesti siihen, miten he yhdessä valmistautuvat ja sitoutuvat tulevaan vanhemmuuteen (ns. yhteisvanhemmuus). Aineisto ja menetelmät: Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin huhti-elokuussa 2020 ja toteutettiin etäyhteyksin. Tutkimukseen osallistui 22 esikoistaan odottavaa vanhempaa (11 pariskuntaa). Haastatteluaineisto analysoitiin temaattisella sisallönanalyysilla. Tulokset: Odottavat vanhemmat kokivat, että koronapandemia vaikutti vanhemmuuteen valmistautumiseen siten, että isien osallistumismahdollisuudet rajoittuivat, yhteisk…

valmistautuminenvanhemmuussosiaalinen tukiraskausstressiäitiysneuvolatpandemiathenkinen hyvinvointivanhemmatsosiaalinen eristäytyminenyhteisvanhemmuuselämänmuutoksetsiirtymävaiheperheet
researchProduct

Henkinen hyvinvointi koulun liikuntatunnilla : yläkoulun kahdeksasluokkalaisten ja liikunnanopettajien näkemyksiä aiheesta

2010

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää nuorten henkistä pahoinvointia aiheuttavia tekijöitä, henkisen pahoinvoinnin näkymistä koulun liikuntatunnilla ja opettajien vuorovaikutuksellisia keinoja kohdata vaikeita sosiaalisia tilanteita oppilaiden kanssa. Keräsimme henkistä hyvinvointia kartoittavan kyselylomakeaineiston Keski-Suomen alueen yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaisilta oppilailta (n=25) ja haastattelut heidän kahdelta liikunnanopettajaltaan. Lisäksi haastattelimme yhden kyselylomakkeeseemme vastanneen tytön ja pojan. Kyselylomakeaineiston käsittelimme ristiintaulukoinnin avulla, laadullisen aineiston sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Lähestymisnäkökulma tulkintaan oli feno…

varhaisnuoruushenkinen pahoinvointihenkinen hyvinvointivuorovaikutusnuoruusvarhaisnuoretyläkouluopettaja-oppilassuhdeopettaja-oppilas-suhde
researchProduct

Digitaalisen Nuorten Kompassi plus -hyvinvointiohjelman soveltuvuus lukiolaisille

2022

Psyykkinen hyvinvointi on kulmakivi, johon nuoren oppiminen nojaa; hyvinvointi vaikuttaa merkittävättä tavalla nuoren opintosuoriutumiseen ja työelämävalmiuksien omaksumiseen. Tämä on tiedostettu nykyisessä lainsäädännössä, joka velvoittaa oppilaitoksia vahvistamaan opiskelijoiden hyvinvointia. Tarvitaan tutkittuja, vaikuttavia, helposti saatavilla olevia menetelmiä, jotta voidaan laaja-alaisesti tukea nuorten hyvinvointia erilaisista ammatillisista viitekehyksistä käsin. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on kehitetty tähän haasteeseen vastaava Nuorten Kompassi plus -hyvinvointiohjelma, joka perustuu hyväksyntä- ja tietoisuustaitojen harjoitteluun sekä arvotyöskentelyyn. Se toim…

verkkokurssitresilienssihenkinen hyvinvointilukiolaisetnuoretitsetuntemuselämänhallintatietoinen läsnäolokäyttäjätutkimus
researchProduct

Visible organisational boundaries and the invisible boundaries of the scholarly profession

2022

The role of universities in knowledge production has changed. Although most higher learning still takes place in universities, knowledge is increasingly produced in collaborative networks comprising partners from different sectors (Välimaa, J., V. Papatsiba, and D. M. Hoffman. 2016. “Higher Education in Networked Knowledge Societies.” In Re-becoming Universities, The Changing Academy – The Changing Academic Profession in International Comparative Perspective. Vol. 15, edited by D. M. Hoffman and J. Välimaa, 13–39. Dordrecht: Springer). In addition, the focus of universities’ personnel policies has shifted from supporting professional inclusion and exclusion towards supporting the national d…

verkostotammatillinen liikkuvuustieteentekijät512 Business and managementtutkimustoimintaEducationscholarly professionacademic professionhenkinen pääoma516 Educational sciencesorganisationstiedontuotantoboundariesyliopistotuniversitiesEuropean Journal of Higher Education
researchProduct

Se kehittyy, mitä kehitetään : viisaus kokemustietona ja itsekasvatuksessa

2019

viisausitsekasvatusitämainen filosofiahenkinen kasvukokemustieto
researchProduct

Work-family interface and psychological well-being : a personality and longitudinal perspective

2008

Tunne-elämältään tasapainoiset henkilöt kokevat muita harvemmin, että työ vie ajan perheeltä. Henkinen väsymys työssä ja parisuhteen ongelmat ennakoivat puolestaan psyykkistä pahoinvointia. Muun muassa nämä tulokset nousivat esiin Johanna Rantasen väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki, onko yksilön persoonallisuudella merkitystä työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta.Rantanen havaitsi, että persoonallisuuden piirteet: tunne-elämän tasapainoisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus ja avoimuus uusille kokemuksille, ovat hyvin pysyviä yksilön ominaisuuksia aikuisuudessa. Ne ovat myös merkittäviä työn ja perheen yhteensovittamisen tuntemusten ennakoijia tilannetekijöide…

vuorovaikutushenkinen hyvinvointipsyykkinen kuormittavuusperhepitkittäistutkimusperhe-elämätyöpersoonallisuusristiriidat
researchProduct

Ryhmän vuorovaikutus kiusaamisprosessissa : nuorten ja koulun henkilökunnan näkemyksiä ryhmän merkityksestä koulukiusaamisessa

2006

vuorovaikutuskoulukiusaaminennuoretkouluhenkilöstöpuheviestintähenkinen väkivaltaryhmät
researchProduct

Singing is what we do (together) - redefining "together" : A comparative study

2021

This article discusses the impact that the Covid-19 pandemic has had on singing with children in schools by providing a descriptive analysis of a comparative look at children's experiences of their singing habits and emotional well-being during the first Covid-19 lockdown. Covid-19 has established itself as (for now) an ever-present variable in our daily lives. This paper offers a descriptive analysis of a comparative study of the Covid-19 lockdown(s) influence on children's singing habits and emotional well-being in Italy, Austria, and Finland. A survey was carried out on children and young people aged 10-20 from Austria, Finland, and Italy on how the Coronavirus lockdown has impacted thei…

vuorovaikutussocial isolationvaikutuksetelinikäinen oppiminenmusiikkilifelong learningCOVID-19laulaminenlapset (ikäryhmät)pandemiatsinging with childrenhenkinen hyvinvointiwell-beingsosiaalinen eristäytyminenonline singingvertaissuhteet
researchProduct