Search results for "hyppy"

Pika-aitajuoksun, keihäänheiton ja pituushypyn askelrytmejä

2000

Joukkuevoimistelun harppaus- ja rengashyppyjen 2-dimensionaalinen analyysi

2010

Arkko, Terhi 2010. Joukkuevoimistelun harppaus- ja rengashyppyjen 2-dimensionaalinen analyysi. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 42 sivua. Joukkuevoimistelu on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta ja on ottanut vaikutteita tanssista sekä rytmisestä voimistelusta. Joukkuevoimistelun suorituksen tulee sisältää monipuolisesti erilaisia vartalon liikkeitä, tasapainoja ja hyppyjä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla joukkuevoimistelun harppaus- ja rengashyppyjen tekniikkaa lajin parhaimmistoon kuuluvilla voimistelijoilla. Tammikuussa 2010 tutkimukseen osallistui 17 joukkuevoimistelijaa kahdesta joukkueesta iältään 14–20 vuotta. Koehenkilöiltä mitattiin antropometris…

Vertikaalihypyn korkeuden arviointi 3D-kiihtyvyysanturilla ja lajinomaisen kuormituksen vaikutukset hyppyyn

2016

Sensoreihin perustuvat menetelmät ovat yleistyneet urheilutestauksessa viime vuosina. Tarkoituksena oli selvittää hyppääjän kenkään kiinnitettävään 3D-kiihtyvyysanturiin perustuvan menetelmän validiteettia vertikaalihypyn korkeuden arvioinnissa. Voimalevyn lentoaikamenetelmää käytettiin kiihtyvyysanturimenetelmän validiteettianalyysissä ja lajikohtaisten kuormitusasetelman vertikaalihypyt arvioitiin kiihtyvyysanturimenetelmällä. Hyppysarjojen korkeimmat hypyt arvioitiin lisäksi voimalevyn lähtönopeusmenetelmällä. Kiihtyvyysanturimenetelmässä käytettiin urheilijan kenkään kiinnitettävää The Stride Sensor Bluetooth® Smart (Polar Electro Oy, Kempele, Suomi) -sensoria. Hyppytestit suoritettiin …

Korkeushyppääjien suorituskyky ja kehon koostumus harjoitus- ja kilpailukaudella

2006

Anita Haapasaari. 2006. Korkeushyppääjien kehon koostumus ja suorituskyky harjoitus- ja kilpailukaudella. Valmennus- ja testausopin kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. 33 sivua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kehon koostumuksessa ja suorituskyvyssä tapahtuvia muutoksia suomalaisilla korkeushyppääjillä. Koehenkilöinä oli kolme mieskorkeushyppääjää, joiden jokaisen tuloksia tarkasteltiin yksittäin. Mittaukset tehtiin kilpailuun valmistavalla, kilpailu- ja peruskuntokaudella. Seurattavia muuttujia olivat paino, rasvaprosentti, eri vertikaalihypyt ja juoksunopeus. Myös hyppääjien somatotyyppi määritettiin. Kahdella kolmesta hyppääjästä paino oli …

Vertikaalihyppyjen voimantuoton yhteys mäkihypyn ponnistuksen tehokkuuteen

2016

Hakola, Lauri 2016. Vertikaalihyppyjen voimantuoton yhteys mäkihypyn ponnistuksen tehokkuuteen. Biomekaniikka, Pro gradu -tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 78 s. Ponnistusta pidetään mäkihyppysuorituksen tärkeimpänä osa-alueena, minkä johdosta biomekaaninen tutkimus on painottunut tämän osa-alueen ympärille. Vertikaalihypyillä on keskeinen rooli mäkihyppääjän fyysistä suorituskykyä mittaavassa testistössä, ja tyypillisesti myös oheisharjoittelussa painotetaan nousukorkeuden kehittämistä. Tutkimustiedon mukaan vertikaalihyppyjen nousukorkeus ei kuitenkaan ole paras mittari lajeissa, joissa voimantuottoon käytettävä aika on lyhyt. Mäkihyppytutkimuksesta ei löydy selke…

Pituushypyn lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi

2014

Pituushyppysuoritus voidaan jakaa neljään eri osaan, joita ovat vauhti, ponnistus, ilmalento ja alastulo. Näistä suurimmat vaikutukset suorituksen lopputulokseen on vauhdilla ja ponnistuksella. Pituushyppysuorituksen pituus voidaan laskea teoreettisesti, jos tunnetaan kehon painopisteen korkeus, lähtönopeus ja lähtökulma. Tämän työn tarkoitus on käsitellä pituushypyn biomekaniikkaa, tekniikka ja valmennusta pääsääntöisesti miehillä. Tekniikka ja biomekaniikka. Vauhdilla on kolme päätehtävää: mahdollisimman suuren vaakanopeuden saavuttaminen, ylläpitää riittävä tarkkuus lankulle ponnistuspaikan suhteen ja ylläpitää optimaalista vartalon asentoa ponnistuksessa (Taylor & Beith, 2008, 10). Vauh…

Suomalaisen mäkihypyn laajeneminen, sosiaalinen kiinnittyminen ja tavoitteellisuus

2016

The purpose of the article is to analyse the expansion of Finnish ski jumping. The main research questions are: who were the early actors in Finnish ski jumping; which were the social backgrounds of the ski jumping pioneers; and which were the changing goals of ski jumping actors. The article draws on different documents like histories, newspapers and assorted material. The ski jumping in Finland started in the 1880s by Norwegian sport pioneers. The first national ski jumpers were students at Sortavala teacher seminar, soldiers of army and middle-class jumpers in south Finland. The influence of Finnish White Guard for the expansion of ski jumping was very important since the 1920s. For spor…

Palautteenantojärjestelmä mäkihypyssä

2011

Malinen, Jukka. 2011. Palautteenantojärjestelmä mäkihypyssä. Biomekaniikan pro gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 40 s. Mäkihypyssä palautteenanto on tavallisesti perustunut valmentajan kokemukseen analysoida suoritus silmämääräisesti hypyn aikana ja/tai jälkeenpäin videokuvasta. Urheilijoiden saama palaute on siis voinut vaihdella valmentajasta riippuen. Tästä lähtökohdasta haluttiin faktatietoon perustuva palautteenanto valmennukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa mäkihypyn valmennustilanteen palautteenantojärjestelmä, sijoittaa se Vuokatin HS100 hyppyrimäkeen ja testata sen toimivuus. Lisäksi valmista järjestelmää hyväksi käyt…

Kantojen korjuu metsänuudistamisessa : vaikutus maaperän hajottajaeläimistöön

2015

Kantojen korjuu energiapuuksi on vastikään yleistynyt metsänuudistamisessa, eikä sen ympäristövaikutuksia vielä täysin tiedetä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää 1) kantojen korjuun vaikutusta maaperän hajottajaeläimistölle (änkyrimadot, punkit, hyppyhäntäiset) verrattuna perinteisesti metsänuudistamisessa tehtyyn laikkumätästykseen, 2) hajottajaeläinyhteisöjen mahdollisia eroja metsänuudistamisessa aikoinaan rikkoutuneen ja ehjänä säilyneen maanpinnan välillä ja 3) avohakkuun vaikutusta hajottajaeläinyhteisöihin, kun uudistustoimista oli kulunut kymmenkunta vuotta. Tutkimusalue sijaitsi Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueella Längelmäellä. Koealoina toimivat kymmenen vuonna 2005 avoha…