Search results for "hyvinvointipolitiikka"
showing 10 items of 11 documents
Pursuing decentralisation : regional cultural policies in Finland and Sweden
2021
In both Finland and Sweden, decentralisation has traditionally been an essential cultural policy aim. This article explores how, by pursuing decentralisation, the regional jurisdictions have been presented with more possibilities to fulfil their purposes and in this way, gain legitimacy in cultural policy. Based on the analysis of political, legal, and administrative documents, three main periods of regional decentralisation in cultural policies are identified: regions as vehicles of welfare policy, regionalisation, and competitive regions. In both countries, national governments have promoted the regional level’s agency, and in doing so, potential institutional change in cultural policy. H…
Digital ageing in Europe: a comparative analysis of Italian, Finnish and Swedish national policies on eHealth
2023
AbstractAgeing Europeans are today healthier than previous generations and often manage to live independently up to a high age. The proportion of people 80 years of age and older has increased significantly, and with high age the risk of multi-illness and dementia increases. Strong urbanisation processes have changed the demographic structure in rural areas, and young women and men have migrated towards the urban areas to study and work, while older persons have remained behind. This demographic challenge of increasing numbers of persons older than 80 years with care needs living in remote rural areas has become a major European social problem. In tackling this dilemma, many European countr…
Book Review: Good Governance Gone Bad : How Nordic Adaptability Leads to Excess. By Darius Ornston.
2020
On the trail of local welfare innovations in rural Finland
2019
Final Draft In Finland, the rural areas have been most affected by the developments threatening the survival of the welfare state as well as by conflicting efforts to save it. However, there are rural communities that have—as a response to the mainstream policy emphasizing economic efficiency and individual responsibility—developed innovative solutions to secure their welfare. Based on a case study focusing on two of such communities, these local welfare innovations are a result from a combination of external causes and local resources including the sense of community and a diverse enough community structure. The authors argue that in the context of welfare policy, the promotion of local we…
At the Interface of National and Transnational: The Development of Finnish Policies against Domestic Violence in Terms of Gender Equality
2017
Although gender inequalities are the main social mechanisms behind the (re)production of domestic violence, policy responses to domestic violence as a gender-related problem vary at both the national and transnational levels. This article examines the interaction between national and transnational policies against domestic violence, focusing on how domestic violence is constructed as a gender-related problem in Finland, a Nordic welfare state that is often cited as a role model in gender equality. Using the conception of policies as historically changing and culturally specific discourses, this article offers an overview of the ways in which the perspective on domestic violence of the trans…
Taidekokemukset sosiaalisten ja yksilöllisyyttä vahvistavien tarpeiden tyydyttäjinä : uusia näkökulmia taiteita koskevaan hyvinvointikeskusteluun
2017
Taiteiden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on ollut suomalaisen kulttuuripolitiikan keskeisiä aiheita vuodesta 2007 saakka, kun hallituksen strategia-asiakirjassa asetettiin Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Tämä johti vuosina 2010-2014 toteutettuun Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelmaan, jonka toiminta-aikana kehiteltiin hyvinvointia edistäviä taiteellisen toiminnan muotoja. Toimintaohjelman kautta myös paljon kansainvälistä taiteisiin liittyvää hyvinvointitutkimusta tuli Suomessa laajempaan tietoisuuteen. Vaikka erilaisilla taiteen muodoilla on useissa tutkimuksissa todettu olevan hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, harva tutkimus on yrittänyt selittää näid…
Changing the heart and soul? Inequalities in Finland’s current pursuit of a narrow education policy
2018
The Finnish educational system is well known for its excellent learning results, highly trained teachers and egalitarian values. However, when the political leanings of the government change, its policies are usually altered as well. In this policy report we give an account of the recent changes and current trends in Finnish education policy. We analyse the characteristics of the Sipilä Government’s current education policy since 2015 and compare it to the Nordic welfare-state ideals of universalism, equality and social justice which have traditionally been the key building blocks of the Finnish education system. The Government’s policy appears to be narrow-minded and ignorant of issues rel…
Mitä ikääntyneiden kulttuuripalveluilla tarkoitetaan? : Käsitteiden analyysiä
2019
Ikääntyneiden kulttuuripalvelut ymmärretään usein konkreettisten toimintojen ja niitä perustelevien hyvinvointivaikutusten näkökulmasta. Ikääntyneiden kulttuuripalveluiden merkitykset muodostuvat kuitenkin laajemmista yhteiskunnallisista rakenteista ja tekijöistä. Tämä tutkimus yhdistää kulttuuripolitiikan kulttuurigerontologiaan. Hyvinvointiperusteinen kulttuuripolitiikka sekä ikääntyneiden yksilöllisiä kulttuurisia valintoja esiin tuova kulttuurigerontologia tuottavat merkityksiä ikääntyneiden kulttuuripalveluille, (uuden) markkinoita huomiovan julkisjohtamisen kontekstissa. Tässä artikkelissa tutkitaan Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kahdeksastatoista…
"Meidän vaikeudet on hitsannu meitä yhteen semmosella tosi hyvällä tavalla" : psyykkisesti oireilevan pariskunnan selviytyminen arjessa
2011
Sosiaalityön tutkimusalaan kuuluva pro gradu –tutkielmani on aineistolähtöinen tapaustutkimus, jonka tutkimustehtävänä on selvittää miten psyykkisistä hankaluuksista kärsivä aviopari merkityksellistää heidän arkielämäänsä. Psyykkisiin hankaluuksiin liitetään usein negatiivisia ja ongelmakeskeisiä mielikuvia kuten vähäosaisuutta, köyhyyttä, pärjäämättömyyttä, kouluttautumattomuutta ja osallistumattomuutta. Psyykkisistä hankaluuksista kärsivien henkilöiden luokittelu avuttomaksi ja kyvyttömäksi marginaaliryhmäksi voi johtaa siihen, että heidän arkielämäänsä sekä mahdollista avun ja tuen tarvetta määritellään viranomais- ja palveluorganisaatiolähtöisesti. Haastavissa elämäntilanteissa elävien …